Maakunnan elämäkertoja kirjaksi

Keski-Suomi alkoi täsmentyä maakunnaksi 1800-luvulla läänin perustamistavoitteena.

Historiallisten makauntien reuna-alueista koostuneen Sisä-Suomen nimeksi vakiintui Keski-Suomi viimeistään 1870-luvulla. Sydän-Suomi on kaunein kilpailleista nimistä. Jos Keski-Suomi olisi nyt Sydän-Suomi olisi Väli-Suomena tunnettu aluekokonaisuus nyt kaiketi Keski-Suomi.

Oma lääni saatiin lopulta vuonna 1960. Lääninhallitus oli neljän maaherran, Eino Paloveden, Artturi Jämsénin, Kauko Sipposen ja Kalevi Kivistön vuosina tärkeä kehitystä vauhdittanut moottori.

Lääni tuli ja meni, mutta Keski-Suomi on ja pysyy.

MAAKUNTA ON enemmän kuin hallinto- ja talousalue. Se on kotiseutu, tutut ja rakkaat maisemat, kirkot, koulut, yliopisto, kaikki se, mikä on keskisuomalaisuutta.

Keskisuomalaisjuurinen valtiomiessarjan poliitikko Kalevi Sorsa (1930-2004) sanoi kerran, että hänen mielestään keskisuomalaisten yksi ominaispiirre on tapa toimia sovitellen ja neuvotellen. Voi hyvinkin olla näin. Ehkä historiallisten maakuntien reuna-alueiden ihmiset tajusivat jo kauan sitten, ettei voimalla ja väkipakolla päästä eteenpäin, vaan ainut väylä on edetä taitavasti ja sitkeästi sovitellen.

MENNEIDEN sukupolvien työ on tämä päivän pyrintöjen perusta. Eri puolilla maakuntaa on vaikuttanut naisia ja miehiä, jotka Seitsemän Veljeksen Eeron tavoin "yhtä ja toista hyödyllistä laitosta matkaansaattoi seurakuntaansa."

Mutta tunnemmeko keskisuomalaisten ihmisten elämäntarinoita, menneiden sukupolvien ihmisten aatteita ja arkielämää, työtä ja toimintaa? Ei ainakaan riittävästi. Tarvitaan Keskisuomalaisia elämäkertoja -teos. Hyviä malleja löytyy naapurimaakunnista. Opetusneuvos. Pentti Pulakan (1927-2004) toimittama Keskipohjalaisia elämäkertoja (1995) on yksi lajinsa parhaista.

KESKISUOMALAISINA kehdosta hautaan eläneiden lisäksi teos sisältäisi muualla syntyneiden mutta Keski-Suomessa elämäntyönsä tehneiden ja vastaavasti täällä syntyneiden, mutta muualla elämäntyönsä tehneiden elämäkertoja. Punainen lanka olisi keskisuomalaisuus. Teos koostuisi mahdollisimman laajasti eri elämänaloilla toimineiden ihmisten vaiheistaa. Mukana olisivat luonnollisesti myös karjalaiset, joiden panos keskisuomalaisuuden rakentamisessa on ollut 1940-luvulla lähtien merkittävä.

Kokonaisuudessaan teos avaisi uutta näkökulmaa keskisuomalaisuuteen ja täydentäisi kolmiosaista Keski-Suomen historia -teosta.

VETOVASTUU Keskisuomalaisia elämäkertoja -teoksen toimittamisesta lankeaa luontevasti Keski-Suomen liitolle. Jokaisessa kunnassa tarvitaan vastuuhenkilöitä tai toimikunta. Keskisuomalaisten kulttuuritalkoot ovat kuitenkin hankkeen onnistumisen ehto, mutta niinhän se on ollut ennenkin tämän maakunnan rakentamisessa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.