Maakunnan tulevaisuus

Kun Jyväskylän yliopiston perustamista varten kerättiin 1920-luvulla rahaa, sovittiin keräysalueeksi suunnilleen nykyinen Keski-Suomi. Tavoitteena oli vahvistaa yliopistohankkeellakin maakuntaa ja sen yhteisiä pyrkimyksiä.

Keski-Suomen maakunnallinen eheys on – tai oli – pitkäjänteisen työn tulos. Muissa maakunnissa ihasteltiin ja kadehdittiinkin Keski-Suomen eheyttä. Sanottiin, ettei missään muualla Suomessa kaikki organisatoriset jaot ole siinä määrin yksien samojen pitäjien puitteissa kuin Keski-Suomessa.

Muualta muuttanut on huomannut senkin, että Männikkömetsät ja rantojen raidat kajahtaa Keski-Suomessa usein ja sydämien pohjasta.

Ehyt maakunta on voimatekijä, jonka merkitystä ei pitäisi vähätellä.

Mutta miten ovat nyt maakunnalliset asiat ja asenteet?

Keski-Suomea ei enää ihastella ehjänä kokonaisuutena eikä se sitä enää olekaan.

Hallituksen kuntauudistuksen takana olevat poliittiset voimat eivät pidä maakuntia tarpeellisina. Suuret kunnat ja valtion keskushallinto riittävät. Alueellisen kehityksen vetureiksi ja johtajiksi halutaan nostaa mahdollisimman laajat keskuskaupungit.

Hallituksen tavoitteena on maakunnallisten sairaanhoitopiirien lopettaminen kokonaan terveydenhoitopalvelujen organisaatiosta. Vaativin erikoissairaanhoito siirtyisi yliopistollisiin keskussairaaloihin tukeutuville erityisvastuualueille ja kevyempi erikoissairaanhoito terveyskeskuksiin.

Ongelman ydin on siinä, etteivät läheskään kaikki maakunnan terveyskeskukset kykene ottamaan vastuulleen osaa keskussairaalan nykyisistä tehtävistä.

Hallituksen linjauksessa todetaan, että kunnat voivat järjestää tulevaisuudessakin terveyspalvelut yksin tai yhteistyössä. Tässä on monien asiantuntijoiden mukaan keskisuomalaisten mahdollisuus.

Jos tavoitteena on edes jossain määrin tasa-arvoiset terveyspalvelut, olisi nykyisen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien muodostama sote-piiri tarkoituksenmukainen. Toisin sanoen perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja soveltuvilta osin sosiaalipalvelut yhdistettäisiin maakunnalliseksi kuntayhtymäksi.

Jyväskylän vallanpitäjät suhtautuvat maakuntamalliin kriittisimmin. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen arvioidaan selviytyvän lisätehtävistä. Ehkä kaupunki olisi halukas myymään palvelujaan maaseudun terveyskeskuksille. Sen sijaan Jyväskylä ei ole kiinnostunut osallistumisesta demokraattisesti hallittuun maakunnalliseen yhteistyöhön terveyspalvelujen järjestämisessä.

Jyväskylässä on vaikutusvaltaisia tahoja, joiden mukaan maakunta hallinnollisena alueena on tulevaisuudessa jokseenkin tarpeeton. Kaupungissa myös tiedetään, että tällä näkemyksellä on maan hallituksen tuki.

Maakunnassa kysellään nyt millainen Keski-Suomen veturi Jyväskylä oikein on.

Koko maakunnan huomioimista pidetään tärkeänä aina silloin, kun maksumiehiä tarvitaan tai kerätään rahaa vaikkapa Jyväskylän yliopiston pääoman kartuttamiseksi. Mutta kun kysymys on maakunnan eheydestä ja sen eri osien tasavertaisuudesta esimerkiksi terveyspalvelujen organisoinnissa, näkevät Jyväskylän vallanpitäjiä vain kaupunkiseudun.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.