Maakunta on sotessa vahvuus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistus on junnannut kuukaudesta toiseen poliittisessa keskustelussa. Valmistelussa on ollut aikalisiä ja uusia startteja. Lausuntopyyntökierroskaan ei tuonut yhtenäistä kuvaa tilanteeseen. Sen huomaa Keski-Suomen kuntien lausunnoista.

Erikoissairaanhoito on perinteisesti hoidettu sairaanhoitopiirien kautta. Kunnat ovat huolehtineet terveyskeskuksista eli perustasosta mutta vaativa hoito on ollut sairaanhoitopiirissä eli keskussairaalassa. Muodollisesti sairaanhoitopiiri on ollut kuntayhtymä, jossa valta on osallistujakunnilla.

Järjestelmässä on ollut hyviä ja huonoja puolia. Eniten on moitittu hoitojonoja.

Terveyskeskukset ovat olleet kurjistumiskierteessä. Tämän asian syy ja samalla myös seuraus on usein ollut lääkäripula. Tiukkatahtinen terveyskeskustyö ei lääkäreitä houkuta.

Toisaalta perusterveydenhoidon (terveyskeskus) ja erikoissairaanhoidon (keskussairaala) väliin on syntynyt tehokkuusongelma. Jos koneiston toinen puoli ei toimi tai se siirtää potilaitaan liiaksi toiselle, koko systeemi konttaa.

Ennakoiva terveydenhuolto ja sosiaalityö jäävät nykyjärjestelmässä vähälle huomiolle, sillä jokainen osa hoitaa vain omaa tonttiaan. Siitä seuraa, että ihmisen ongelmat pääsevät kasvamaan ja muuttuvat sairauksiksi.

Periaatteessa koko sote-järjestelmä pitäisi yhdistää yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, jossa olisi mukana myös Kela. Näin myös työstäpoissaolopäivien hinta kiinnostaisi systeemiä. Nyt terveyskeskuksen tai sairaalan tehokkuutta ei mitata sillä, kuinka nopeasti se hoitaa ihmisen takaisin töihin vaan sillä, kuinka paljon ne itse käyttää rahaa.

Keski-Suomen liitto otti neljä viikkoa sitten selkeästi kantaa sote-uudistukseen. Liiton mukaan sote-palvelut olisi paras järjestää maakunnallisena toimintana. Käytännössä tämä tarkoittaisi kuntayhtymämallia eli maakuntamallia.

Maan hallitus on ajanut vastuu- eli isäntäkuntamallia.

Keski-Suomen kannalta on tärkeää, että koko maakunnan väestö saa hyvää hoitoa. Maakunnan kokoinen alue on luontevin sote-asioiden järjestämiseen. Keski-Suomen väestömäärä on sopiva keskussairaalalle ja muille palveluille.

Kuntayhtymämallissa äänivallan tulisi perustua kunnan väkimäärään. Nykyisin käytössä olevan kaltainen äänileikkuri ei enää ole järkevä. Ilmeisesti juuri leikkurin takia suuret kaupungit ajavat vastuukuntamallia. Tämä valtaongelma on kärjistänyt sote-keskustelua, jossa vastuukunta- ja maakuntamalli ovat muuten aika lähellä toisiaan.

Keski-Suomen kannalta maakunnallinen malli on kuitenkin parempi kuin isäntäkunta, sillä se pitää paremmin maakunnan koossa ja yhteistahtoisena.

Onnibus ajaa ensi heinäkuun alusta lähtien Jyväskylän kaupunkiliikennettä. Halpabussiyhtiönä aloittanut yhtiö rakentaa Jyväskylästä keskusta kaukoliikenteen verkolleen. Siihen kuvioon kaupunkiliikenne tuo lisää volyymia.

Bussifirman vaihdos on suuri asia kaupungissa. Jyväskylän Liikenne on osa lahtelaista Koiviston Auto -konsernia. Nyt tilalle tulevat ryminällä nousseen Onnibussin autot.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.