Maakunta velvoittaa museota

Keskisuomalaisten yhteisten hankkeiden taustalta löytyy yleensä halua ja pyrkimystä maakunnan ja se omaleimaisuuden vahvistamiseen. Se oli tavoitteena myös kulttuurin ja perinteen merkityksen sisäistäneillä Jyväskylän ja maakunnan ihmisillä, jotka perustivat 1930-luvun alussa Keski-Suomen museon.

Suojelukuntien lakkauttamiseen syksyllä 1944 liittyi paljon kysymyksiä, huolta huomisesta ja pelkojakin. Keski-Suomen museoyhdistykselle se oli kuitenkin varsinainen onnenpotku, sillä yhdistys sai lahjoituksena puolet Jyväskylän suojeluskunnan omaisuudesta. Lahjoitus merkitsi taloudellista perustaa Keski-Suomen museon nykyiselle rakennukselle.

Keski-Suomen museo siirtyi 1980-luvun alussa Jyväskylän kaupungille ja museoyhdistys jäi elämään omaa elämäänsä.

Mutta olennaista on, että Jyväskylässä on Keski-Suomen museo eli sen kokoelmat ja näyttelyt muodostavat maakunnan menneisyyden kuvan.

MAAKUNTA velvoittaa Keski-Suomen museota.

Entä miten Keski-Suomi näkyy museon toiminnassa tänä päivänä?

Se näkyy muun muassa tänään avattavassa taidemaalari Wilho Sjöströmin (1873-1944) töiden näyttelyssä.

Näyttely on mainio osoitus siitä, että Keski-Suomi on kautta aikojen houkutellut taiteilijoita. Keskeisin selitys on maakunnan maisemien kauneus, mutta on siinä muutakin. Ehkä yksi tekijä on keskisuomalainen suomalaisuus, jonka piirilääkäri Wolmar Schildt teki tunnetuksi 1800-luvulla.

Pariisissa ja Kööpenhaminassa opiskellut sekä Italiassa oleskellut Sjöström vietti kesän 1902 Viitasaarella. Hän maalasi Viitasaarta ja viitasaarelaisia, ihastui paikkakuntaan ja varsinkin pitäjän kappalaisen tyttäreen Vieno Kalimaan.

Myöhemmin taiteilija palasi Viitasaarelle ja paikkakunnasta tuli tärkeä kiintopiste loppuelämäksi. Hänestä tuli Viitasaaren kappalaisen vävy.

Wilho Sjöströmille Viitasaari - maisemat, ihmiset ja koko elämänpiiri - merkitsi aitoa suomalaista Suomea.

KESKI-SUOMEN museo on koonnut Sjöströmin Viitasaarella maalaamien töiden näyttelyn. Noin 50 teoksen joukossa on runsaasti henkilökuvia, interiööri- ja miljöökuvauksia Penttilän pappilan rakennuksista ja yleensä paikallisesta rakennustavasta. Mukana on myös useita eri vuodenaikoina maalattuja Viitasaaren maisemia.

Keski-Suomen museo on tehnyt paljon työtä näyttelyn kokoamisessa. Taulut on saatu lainaksi Sjöströmin vaimon sukupiiristä sekä Ateneumin, Merita-taidesäätiön, Rautalammin museon, Jyväskylän taidemuseon ja Helsingin Taidemuseon kokoelmista. Mukana on Suomen taiteilijain syysnäyttelyssä valtion ensimmäisen palkinnon saanut ja Ateneumin kokoelmiin lunastettu "Pilvinen päivä". Sjöström maalasi sen Viitasaarella kesällä 1902.

Keski-Suomi-aiheisten taideteosten näyttelyjä on syytä jatkaa. Seuraavana voisi olla vuorossa Korpilahti-näyttely. Jyväskylään kuuluvan kulttuuripitäjän yhteys suomalaiseen kuvataiteeseen on poikkeuksellinen.

Korpilahdella ovat maalanneet muun muassa sellaiset suomalaisen kuvataiteen suuruudet kuin Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg, Eemu Myntti ja monet muut.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.