Maakuntauudistus tuo Suomen 2000-luvulle

Julkiset palvelut järjestetään länsimaissa pääosin kolmella tasolla eli peruskunnissa, alueilla ja valtakunnan tasolla. Poiketen muista maista meillä ei ole selkeää, koottua ja demokraattista päätöksentekoa aluetasolla. Elämme yhä 1800-luvulla tässä suhteessa.

Kuntayhtymät ja monenlaiset sopimusjärjestelyalueet vastaavat palvelujen tarvitsijoille erittäin tärkeistä ja taloudellisesti merkittävistä tehtävistä. Ne saavat rahoituksensa kunnilta, jotka myös valitsevat niiden ylimmän poliittisen päätöksentekoelimen eli yhtymävaltuuston. Demokratia toimii heikosti eikä palvelujen tarvitsija tiedä, kenelle vastuu toiminnasta kuuluu.

Maakunta-sote-uudistus tuo selkeän kolmiportaisen hallintomallin. Suorilla vaaleilla valittavat luottamushenkilöt päättävät ja vastaavat äänestäjille ratkaisuistaan kaikilla tasoilla.

Keski-Suomessa maakuntavaaleissa valittava valtuusto ja sen asettama maakuntahallitus korvaavat 30 nykyistä luottamushenkilöelintä. Hallintohimmelien määrä romahtaa.

Vaikka luottamushenkilöiden määrä vähenee noin 450:stä noin 100:aan, demokratia vahvistuu. Myös päätöksentekoa ja hallintoa palvelevien viranhaltijoiden määrä putoaa, kun elinten määrä vähenee.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen lisäksi maakunnan suoran demokratian alle kootaan lukuisa määrä nyt valtionhallinnolle kuuluvia tehtäviä. Maakunnan kehittämisvastuu kirkastuu ja selkeytyy.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen uudistuspaketin keskeiset lakiluonnokset ovat lausunnolla. Ne vastaavat hyvin perussuomalaisten vuonna 2012 asettamia tavoitteita, joiden laatimisessa olin keskeisesti mukana. Tästä johtuen puolue ja eduskuntaryhmä ovat luontevasti edistämässä uudistusta.

Maakunnille ei tule verotusoikeutta. Ne ovat valtion rahoituksen varassa. Maakuntavero vaatisi verojärjestelmään ison remontin, johon nyt ei ole mahdollisuutta.

Lisäksi valtion ohjausvalta maakuntiin nähden on suuri. Aito itsehallinto edellyttäisi verotusoikeutta ja laajempaa riippumattomuutta valtion keskushallinnosta.

Syynä mainittuihin puutteisiin on pääasiassa se, että yhtenä uudistuksen tavoitteena on saavuttaa kolmen miljardin euron sote-menojen kasvun hillintä kymmenessä vuodessa. Valtion intressissä on valvoa, että tavoite toteutuu.

Toinen syy on poliittinen. Kaikki kolme hallituspuoluetta eivät ole yksimielisiä aidon itsehallinnon toteuttamisesta. On kuitenkin selvää, että mainitut puutteet korjataan lähivuosina. Se on järkevää ja vahvistaa demokratiaa ja vastuusuhteita.

Sote-palvelujen valinnanvapaus on synnyttänyt paljon keskustelua. On aivan selvää, että se toteutetaan järkevällä tavalla. Kansainvälisille suuryrityksille ei anneta monopoliasemaa, mutta yksityisten ja kolmannen sektorin palvelutuottajille turvataan järkevä elintila. Se on kaikkien yhteinen etu.

Uudistus asettaa kunnat uuteen tilanteeseen. Niille se on suuri mahdollisuus. Ne voivat keskittyä elinvoimansa vahvistamiseen, koulutukseen, vapaa-ajan palveluihin, asumiseen ja ympäristöön sekä tekniseen huoltoon.

Erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun menot siirtyvät kunnilta maakunnille. Nämä ovat suurimmat määrärahat, joihin kunnissa on jouduttu panostamaan ennalta arvaamattomasti vuosittain yhä enemmän. Niihin kuntapäättäjät eivät ole voineet juurikaan vaikuttaa.

Kun uudistuksen jälkeen kunnan talouden suurin meno on koulutus eli peruskoulu ja varhaiskasvatus, talouden ennakointi vahvistuu. Lasten määrän kehitys on ennakolta arvioitavissa paljon tarkemmin kuin sairastavuus tai lastensuojelun tarve.

Maakunta-sote-uudistus on valtavan iso ja monelta osin vaikea hanke. Se on kuitenkin välttämätön. Maakunnittain hyvin toteutettuna se parantaa palveluja, hillitsee menojen kasvua, vahvistaa demokratiaa, tehostaa henkilöstön, tilojen ja laitteiden käyttöä sekä antaa mahdollisuuden nykyaikaisen digitalisaation hyödyntämiseen.

Uudistus on pitkä harppaus oikeaan suuntaan, joskin siirtymävaiheessa on suuria haasteita. Siihen on syytä suhtautua positiivisesti. Hoidetaan se hyvin. Keski-Suomelle se on erityisen tärkeä.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.