Maakuntien Mauri vai Helsingin Mari?

Puoluetta ravistelevat puheenjohtajakisat ovat olleet keskustassa enemmän sääntö kuin poikkeus. Rajua kamppailua on nähty niilläkin kerroilla, jolloin johtajan vaihtaminen on jäänyt yritykseksi.

Sekä V. J. Sukselainen (pj. 1945-1964) että Johannes Virolainen ( pj. 1964-1980) taistelivat asemastaan useita kertoja ja voittivat, kunnes sitten hävisivät, Sukselainen Virolaiselle ja Virolainen PaavoVäyryselle.

Vuoden 1980 puoluekokouksen jälkeen puheenjohtajilla onkin ollut tapana luopua vapaaehtoisesti.

Väyrynen on keskustan kunniapuheenjohtaja ja hän yrittää paluuta puheenjohtajan kunniaan. Se ei kuitenkaan näytä onnistuvan.

Myöskään Timo Kaunistolla ei ole riittävää kannatusta puheenjohtajaksi.

KESKUSTAN puheenjohtajaksi valitaan jyväskyläläinen Mauri Pekkarinen tai helsinkiläinen Mari Kiviniemi.

Pääehdokkailla on kummallakin oma selkeä poliittinen profiilinsa. Valitaanko keskustan johtoon maakuntien Mauri vai Helsingin Mari? Siihen vaihtoehdot kiteytyvät.

Pekkarinen tunnetaan maakuntien Suomen puolustajana. Eivätkä maakunnat ole Pekkariselle vain maakuntakeskuksia, vaan myös maaseutua.

Pekkarinen uskoo vakaasti, että keskusta menestyy maakuntaohjelmallaan koko Suomessa - myös pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupunkikeskuksissa. Keski-Suomessa se on merkinnyt sitä, että Pekkarisen poliittinen sanoma on aina ollut Jyväskylässä ja koko maakunnassa sama. Siihen perustuu hänen uskottavuutensa ja asemansa. Joka tätä epäilee, vilkaiskoon Pekkarisen äänimääriä Jyväskylässä ja maakunnan pienissä kunnissa.

MARI KIVINIEMI on Helsingin vaalipiirin kansanedustaja. Hän tuntee pääkaupungin ongelmat ja haasteet. Siinä on hänen vahvuutensa, sillä keskustalla ei ole liikaa asiantuntemusta Helsingin asioissa.

Kiviniemellä on hallituksessa suuri vastuu pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiin keskittyvässä metropolipolitiikassa. Tavoitteena on ratkaista alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia, edistää elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen toteutusta sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Kiviniemi on itse arvioinut, että "Helsingin seudun merkitys Suomen kansantalouden ankkurina maailmantalouteen tulee entistä suuremmaksi. Ankkurin lisäksi kulunut vertaus on veturi, koska tosiasia on, että pääkaupunkiseutu vetää muun maan kasvua".

Pekkarinen näkee asian toisin. Hänen mukaansa kaivostoiminnan kasvunäkymät, bioenergia sekä ympäristö- ja energiateknologian yritykset ovat maakuntien mahdollisuuksia.

Maakunnista voi nousta uusia "nokioita". Talouden kasvun veturit ovat muualla kuin Helsingissä.

NELJÄN ehdokkaan kannatusta on mittailtu. Niissä 13 puheenjohtajapaneelissa, joihin Pekkarinen ja Kiviniemi molemmat osallistuivat, oli Pekkarinen ovensuunkyselyn ykkönen kahdeksassa, Kiviniemi viidessä tilaisuudessa ja yhteenlasketuissa äänissä Pekkarinen voitti Kiviniemen 716-648.

Ratkaiseva äänestys tapahtuu lauantaina Lahdessa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Uusimmat

Kolumnit

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.