Maallakin tarvitaan apua

Keskisuomalainen kuuli uudenvuodenpäivänä, etteivät sopimuspalkkaisten palomiesten hakulaitteet soi, vaikka hätäkeskus kutsuu. Kahden kunnan päivystävät paloviranomaiset vahvistivat ongelmia olleen.

Ongelmat olivat alkaneet jo noin kuukausi sitten ja ne ratkesivat perjantaina.

Eri tahot olivat tuoreeltaan erimielisiä siitä, miten vakavasta asiasta olikaan kyse. Syyttelyyn ei kuitenkaan ole aihetta. On hyvä, että asia saatiin kuntoon ja toimintaa kehitetään.

Sopimuspalkkaiset saivat puuttuvat hälytykset tekstiviesteinä – toisinaan pitkällä viiveellä. Tekstiviestien perillemeno riippuu puhelinoperaattorin toiminnasta ja esimerkiksi laajoissa sähkökatkotilanteissa viestit kulkevat hitaasti jos lainkaan.

Entä mitä viive hälytysten välittymisessä käytännössä olisi saattanut tarkoittaa?

Pelastusviranomaisten mukaan ongelmia oli ainakin ensivastetehtävien välittymisessä hakulaitteisiin. Ensivastetehtävissä pelastuslaitos hälytetään paikalle esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa ambulanssin saapuminen saattaa viipyä. Maalaispaikkakunnilla ensivasteyksikön ja ambulanssin saapumisen välillä voi kulua tovi. Toisinaan kyse voi olla hyvinkin vakavista tilanteista, sairaskohtauksista tai elvytyksestä. Silloin jokainen minuutti ratkaisee.

Tekstiviestit eivät voi olla virallinen hälytysjärjestelmä. Vaasan hätäkeskuksen päällikkö Kari Pastuhov kertoo, etteivät sitä ole hakulaitteetkaan. Silti ne ovat monissa kunnissa käytännössä ainoa tapa saada auttajat liikkeelle.

Hätäkeskuksen päällikön mukaan ainoa virallinen hälytysväylä on viranomaisverkko Virve.

Virve ei kuitenkaan ole kaikkien sopimuspalkkaisten käytössä. Silti koko kunnan pelastustoimen toteutuminen on vapaaehtoisten lähdöstä kiinni.

Huolestuttavaa on myös se, että Suomessa pelastustoimi on jakautumassa kahteen leiriin. Ovat suurten kaupunkien ammattipalomiehet ja muiden kuntien sopimuspalkkaiset. Kummatkin ovat tärkeitä ja kumpiakin tarvitaan.

Silti pahimmillaan törmää julkiseen kissanhännänvetoon, jossa sopimuspalkkaisia pidetään vähemmän tärkeinä. Omissa kunnissaan he ovat ainoita palomiehiä. Vastakkainasettelu on järjetöntä.

Pelastuslaitoksten on jatkossakin pidettävä hyvää huolta kummastakin ryhmästä.

Huolenpito edellyttää resursseja ja esimerkiksi sitä, että hälytysten laaja perillemeno on turvattava kaikissa tilanteissa ja kunnissa. Jos ongelmia ilmenee, on niihin puututtava ripeästi.

Hakulaiteongelmien myötä esille nousi myös laajempaa pohdintaa vaativa aihe: miten hälytysjärjestelmän tulisi ihannetilanteessa toimia? Jos sopimuspalokunnan päivystäjilla on käytössään Virve, ei se vielä riitä. Joissain tilanteissa apua pitää saada liikkeelle paljon ja pian. Voisiko Virve olla kaikilla? Jos ei, miten voidaan taata hälytysjärjestelmän toimivuus?

Toivottavasti asiasta viriää keskustelu, jossa otetaan huomioon myös pienten paikkakuntien tarpeet. Pelastustoimi jos mikä on peruspalvelu, jonka täytyy toimia kaikkialla Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.