Maan suurin hunajakaupunki

Helle- ja myrskykesänä on keskusteltu muustakin kuin säästä. Mutta mikä tai mitkä ovat olleet kesäkeskustelun tärkeimmät teemat?

Voi olla, että yhdeksi tärkeimmistä todetaan tulevaisuudessa keskustelu mehiläisistä.

Maailmalla on esitelty hälyttäviä havaintoja siitä, että mehiläiskannat heikkenevät ja jopa häviävät kokonaan laajoilla alueilla erityisesti Yhdysvalloissa.

Mehiläisten merkitystä ihmiskunnalle osoittaa se, että kolmannes ihmiskunnan ruuantuotannosta on riippuvainen pölyttävistä hyönteisistä. Mehiläisten häviäminen maapallolta johtaisi katastrofiin.

MEHILÄISKADON syiden selvittäminen on tutkijoiden haaste. Yhdeksi tekijäksi on arveltu kasvien geenimuuntelua, mutta sen todistaminen lienee vaikeaa.

Mehiläiskadosta on vasta vähän tietoa, mutta mehiläisten hoidosta sitäkin enemmän. Tutkimusta on tehty myös Jyväskylän yliopiston piirissä. Yksi merkittävimmistä teoksista on yliopiston historian laitoksen Studia Historica Jyväskyläensia -sarjassa julkaistu Mehiläishoidon kotiutuminen Suomeen ja vaiheet järjestäytymiseen asti itsenäisyyden ajan alulla (1994). Tutkimuksen on tehnyt Laukaan yhteiskoulun rehtorina 1954-1971 toiminut Kaarlo Huotari, joka muistetaan Laukaassa paitsi koulumiehenä myös innokkaana mehiläistarhaajana ja alan asiantuntijana.

Niin kuin moni muukin uusi asia alkoi mehiläishoito Suomessa säätyläisten harrastuksena, ja vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen hunajan tuottamista alettiin edistää talonpoikaisrahvaan sivuelinkeinona.

Harrastukseksi hunajan tuottaminen kuitenkin jäi pitkäksi aikaa. Taloudellista merkitystä mehiläisillä oli vain hyvin harvoille.

Tilanne muuttui merkittävästi vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun kotitarpeeksi tuotettu hunaja oli monessa perheessä tärkeä ruuan makeuttaja.

Jo vuoden 1945 lopulla perustettiin Mehiläishoitajain Keskusliitto ja alan järjestötoiminta eriytyi Siipikarjanhoitajien Liitosta.

Kaikesta tästä on tietoa Huotarin tutkimuksessa. Kokonaisuus on kattava yleisesitys siitä, miten Suomessa on edetty nykyiseen hunajantuotantoon.

MIKÄ ON mehiläistilanne Keski-Suomessa helle- ja myrskykesän kallistuessa syksyyn?

Mehiläishoitajain Keskusliiton neuvoja Ari Seppälä Korpilahdelta kertoo, että hunajasadosta tulee Keski-Suomessa kohtuullinen.

Eri puolilla maakuntaa on parisataa tarhaajaa, joten Keski-Suomi on huomattavaa hunajantuotantoaluetta. Ylivoimaisesti suurin on Ari Seppälän ja hänen puolisonsa, mehiläistarhaaja, maisteri Marja Kompan Komppa-Seppälän luomumehiläistila Korpiahon kylässä Korpilahdella. Tilalla on 600 mehiläispesää.

Komppa-Seppälä kuuluu maan viiden suurimman mehiläistilan joukkoon. Tämän vuoden sadoksi arvellaan noin 15 000 kiloa ja tuotantoa on tarkoitus lähivuosina vielä laajentaa.

Jo nyt Jyväskylä on maan suurin mehiläiskaupunki, jossa tuotetaa enemmän hunajaa kuin yhdessäkään toisessa Suomen kaupungissa!

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Uusimmat

Kolumnit

Kun tunnemyrsky saa kulmakarvan kohoamaan

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.