Mainettaan siivompi nuoriso

Nuorisosta on tullut yhä tervehenkisempää, vaikka aikuisten paheksuvien puheiden perusteella voisi helposti luulla aivan päinvastaista.

Terveyskyselyn mukaan nuorten kiinnostus alkoholinkäyttöä ja tupakointia kohtaan on vähentynyt viime vuosina. Tämä suuntaus näkyy niin Jyväskylässä kuin koko maassa.

Samaan tulokseen on tullut myös Suomen historian professori Juha Siltala, jonka viime vuonna julkaistun kirjan otsikko jo kiteyttää asian: Nuoriso – mainettaan parempi?

– Nuorisosta näyttää parin viime vuosikymmenen aikana tulleen hiljaisia raittiusliikkeen kannattajia, Siltala totesi luennoidessaan tammikuun alussa Jyväskylässä.

Siltala perehtyi kirjassaan laajalti aikaisempiin nuorisotutkimuksiin, terveyskyselyihin ja mielipidebarometreihin. Niiden perusteella nuorisosta piirtyy siivo kuva: sekä absolutismi että alkoholin kohtuukäyttö ovat nousussa ja tupakointi laskussa.

Huolestuttavaa on, että tervehenkisyyden ulkopuolelle näyttää jäävän yksi ryhmä, ammattikoululaiset. Humalahakuisuus ja tupakointi kuuluvat yhä liian monen ammattikoululaisen elämään.

Psykohistorioitsijana tunnettu Siltala näkee, että nuorten tervehenkisillä tavoilla sekä suomalaisen yhteiskunnan koulutuslupauksella on tietty yhteys. Koulutuslupaus on merkinnyt suomalaisille vuosikymmeniä uskoa parempaan elämään: kouluttautumalla pärjää elämässä.

Siltalan mukaan usko koulutuslupaukseen saa nuoret ajattelemaan elämäänsä pidemmälle: terveyttä kannattaa vaalia tulevaisuuden vuoksi.

– Ajatellaan, että ei kannata riskeerata välittömän huuman takia, hän toteaa.

Tämä ajattelutapa edellyttää kuitenkin tiettyä kasvatuksessa saatavaa pääomaa.

– Kaveripaineita pystyy vastustamaan, kun kotona on opittu argumentoimaan ja keskustelemaan. Kotona on myös jaksettu uskoa koulutuslupaukseen ja pitkäjänteisen työn tuloksellisuuteen, Siltala sanoo.

Usko koulutuslupaukseen on kuitenkin rakoilemassa: hyväkään koulutus ei enää takaa työpaikkaa. Siltala katsookin, että epävarmuuden sietokyky on nykyään tärkein koulu- ja työelämävaatimus:

– Kun vanhemmat toimivat ennustettavalla tavalla, esimerkiksi hyvään vastataan hyvällä, epävarmuutta oppii sietämään paremmin. Jos nuori pystyy juttelemaan asioistaan vanhempiensa kanssa, se tarjoaa tutkitusti kolminkertaisen suojan masennusta vastaan pelkkään kavereiden tukeen verrattuna.

Huolestuttavaa on, että ammattikoululaisten terveystottumukset ovat muita nuoria heikommat. Tällä on seurauksensa myös aikuisuudessa: alemman koulutustason käyneet miehet kuolevat 12 vuotta aikaisemmin kuin korkeakoulutetut.

Tähän eriarvoisuuteen pyrittiin äskettäin kiinnittämään huomiota Amikset-mainoskampanjalla. Merkittäville vaikuttajille lähetettiin syksyllä tuhkauurna ja tällä viikolla kukkia. Myös päätoimittaja Pekka Mervola sai nämä lähetykset.

Mainoskampanja pysäytti, mutta itse asia jäi syrjään: yhtään ehdotusta ammattiin opiskelevien terveyden parantamiseksi räväkässä kampanjassa ei muistettu esittää – vaikka hyvät ehdotukset ovat tärkeämpiä kuin joutava hätkähdyttäminen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.