Maku, josta puhutaan

1980-luvun ruotsinlaivoilta on jäänyt muutakin mieleen kuin buffetin katkaravut. Vanhempani jaksavat yhä vain toistaa tarinaa, kuinka aivan pienenä lapsena osallistuin laivalla piirustuskilpailuun. Oli kesä, joten tuhersin varmasti jotain aurinkoista. Värit eivät olleet tarpeeksi kirkkaat voittoon, mutta sain lohdutuspalkinnon. Laivan leikittäjätäti tuli luokseni makeislaatikon kanssa ja kysyi maireasti:

- Milloinkas Aapolla on karkkipäivä?

Silmäni kirkastuivat.

- Jouluna!, vastasin.

Leikittäjätädin tekohymy hyytyi kuin viinikumi makeistehtaalla.

NYKYÄÄN SYÖN karkkia adventtien ulkopuolellakin. Mässy maistuu kuitenkin paremmalta, mitä harvemmin ja vähemmän sitä ahmin. Määrän sijaan sijoitan laatuun ja hyvään makuun. Pala Pätkistä maistuu aina megapussia paremmalta.

Itsekuri tekee eetvarttia myös muiden epäterveellisten ruokien kohdalla. Nykyään tiedän, että viheliäiset hiilihydraatit, etenkin leipä ja pasta ovat verrattavissa puhtaaseen läskiin. Tämän vuoksi olen merkannut kalenteriin erityiset herkkupäivät leivän syöntiä varten.

Koska leivästä on tullut juhlaruokaa, on sen maku muuttunut taivaalliseksi. Samalla arvostukseni suomalaista leipäkulttuuria kohtaan nousi korkealle. Koska Keski-Suomi on maamme ruokakulttuurien sulatusuuni, on kaupoista helppo löytää eri tavoin valmistettua leipää.

VÄHÄHIILIHYDRAATTINEN ruokavalio on keventänyt oloani. Muotivillitys tai ei, saatan luopua "karppailusta" ajan myötä. Ehkä niin on jo käynyt, koska vatsaa turvottaa taas.

Seuraavaksi aion noudattaa raakaravintoa. Kokeilla täytyy myös jotain retrodieettiä, kuten kaalikeittokuuria. Yksi hitti tulee olemaan barbaarina ateriointi. Kun juhlissa kysytään erikoisruokavaliosta, vaadin kaikkeen ruokaani lihaa.

SUOMESSA PUHUTAAN paljon ruuan ostamisesta, mutta syömiseen ja kokkailuun liittyvä ruokakulttuuri on pahuksen henkilökohtainen ja arka aihe. En itsekään aina rohkene keskustella vieraspaikassa siitä, mitä ruokaa he normaalisti syövät.

Kulttuuri on kuitenkin muuttumassa. Yksilöllisten ruokavalioiden myötä suomalaiset ovat alkaneet puhua ruuasta paljon enemmän ja kiinnostuneemmin. Etenkin superfoodit herättävät suuria tunteita.

Ruokavalioita vertaillaan ystävien kanssa ja samalla opitaan tekemään tavallista kotiruokaakin uudella tavalla. Ravintosisältöjä luetaan nyt tarkemmin kuin ikinä, koska hinnan lisäksi myös ruuan alkuperällä on yhä enemmän väliä.

KASVISRUOASTA nauttiminen ei vaadi aatteellista vakaumusta. Olen miettinyt, miksen suhtautuisi ruokaan vieläkin ennakkoluulottomammin.

Olen säästynyt allergioilta, joten voin vaihtaa ruokavaliota kuin musiikkimakua. Niin kuin uutta musiikkia saa netistä tai levykaupasta, ovat marketit täynnä erilaisia ruokia. Kaikkia niitä saa ostaa ja maistaa. Tykätä tai olla tykkäämättä. Innostua ja kyllästyä.

EHDOTAN KAIKILLE vielä hauskaa kesätekemistä. Valmista ensi viikolla ateria raaka-aineesta, jota et ole koskaan uskaltanut kokeilla.

Kokeilemisen kunniaksi voit rummuttaa kotona kattiloita ja tehdä uutuudesta hienon herkun. Ainakin saat kahvipöytään puheenaiheen, jonka pitäisi kiinnostaa monia.

Kirjoittaja on Baanan tuottaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.