Malaria on sitkeä vihollinen

Horkka, vilutauti, suokuume. Ihmiskunnan vanhalla vainoajalla malarialla on ollut monta nimeä. Italian kielestä 1700-luvulla vakiintunut nimitys malaria ("huono ilma") ilmentää sitä neuvottomuutta, jolla tauti on vuosisatojen ajan jouduttu kohtaamaan.

MALARIA on hirvittävä vitsaus.

Malariahyttysen levittämään loistautiin kuolee vuosittain lähes 800 000 ihmistä, heistä 85 prosenttia on lapsia. Malaria tappaa jossain päin maailmaa lapsen joka 30. sekunti ja yksinomaan Afrikassa joka 45. sekunti. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 85 prosenttia malariakuolemista tapahtuu Afrikassa, jossa malaria aiheuttaa noin viidenneksen lapsikuolemista.

Alle viisivuotiaat lapset ovat muita suuremmassa kuolemanvaarassa, koska heidän vastustuskykynsä ei ole kunnolla kehittynyt. Alttiita malarialle ovat myös raskaana olevat naiset, joiden vastustuskyky on heikentynyt.

Maapallon väestöstä lähes puolet, noin 3,3 miljardia ihmistä, asuu malariariskin alueilla. Vuonna 2009 malariaa esiintyi 108 valtiossa. Pahinta aluetta on Saharan eteläpuolinen Afrikka, mutta tautia on myös Aasiassa, Oseaniassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä ja Euroopassa.

Suomessa todetaan vuosittain kymmeniä malariatapauksia. Nykyisin ne ovat tuontitavaraa. Vielä viime vuosisadan alussa Suomessakin esiintyi kotoperäistä malariaa, horkkaa.

MALARIA pitää yllä köyhyyttä.

"Köyhyyden sairaudeksi" kutsuttu malaria näkyy hiv/aidsin ja tuberkuloosin rinnalla koko Afrikan kehityksen taloudellisissa tunnusluvuissa. Pahimman altistuksen maissa yksistään malarian on todettu laskevan bruttokansantuotetta 1,3 prosenttia. Koko Afrikassa pelkästään malaria laskee tuottavuutta arviolta 12 miljardilla dollarilla vuodessa.

MALARIA osaa mukautua.

Taudin vakavuus riippuu malariaparasiitin lajista. Tauti voi puhjeta jopa vuosia tartunnan saamisen jälkeen.

Malariaan ei ole ennaltaehkäisevää rokotetta, ainoastaan estolääkitys. Hoitolääkityksen riesana on resistenssin leviäminen.

MALARIA on voitettavissa.

WHO arvioi, että liki kolmannes malariasta kärsivistä maista pystyy hävittämään taudin kymmenessä vuodessa.

Toivoa herättää jo neljännesvuosisadan tutkittu rokotekehitelmä nimeltä RTS,S. Kenttäkokeissa Afrikassa RTS, S vähensi 5-17 kuukautta vanhojen lasten malariariskiä puolella.

Matka kenttäkokeista ensimmäisen malariarokotteen kaupalliseen tuotantoon on silti vielä pitkä. Keskeistä malarian torjunnassa on yhä valistus, hygienia ja ennakoiva terveydenhoito.

YK:n lastenavun järjestö Unicef jakoi vuosina 2000-2009 malaria-alueille 140 miljoonaa malariaverkkoa. Vuonna 2002 verkon alla nukkui vain kaksi prosenttia afrikkalaislapsista, nyt jo 22 prosenttia. Alueilla, joissa hyttysverkkoja on käytetty, lapsikuolleisuus on vähentynyt viidenneksellä.

Unicefin eettisten lahjojen Pehmeä paketti -valikoimassa kolme malariaverkkoa maksaa 14 euroa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.