Mallia, mutta ei kopioimalla

Sittardin Orbis-sairaala Hollannissa herättää kuhinaa Keski-Suomessa, jossa kuumeisesti mietitään, korjataanko vanha sairaala, rakennetaanko uusi vai tehdäänkö jotain siltä väliltä.

Orbis-sairaala on melkoinen luomus niin toiminnoiltaan kuin ulkoiselta olemukseltaan. Sairaalassa kaikki on mietitty potilaskeskeisesti viimeistä piirtoa myöten, selviää Keskisuomalaisen pitkästä jutusta 26.11.

Jokaisella potilaalla on oma huone, eikä potilaiden ei tarvitse mennä lääkärin luo, vaan lääkäri tulee potilaan luo. Siksi lääkärit eivät tarvitse omia työhuoneita. Jo yksin tämä ajatus on mullistava. Eikä tässä vielä kaikki: hoitohenkilöstö voi keskittyä hoitotyöhön, kun hotellityöntekijät huolehtivat huoneiden siisteydestä ja potilaiden ruokailusta. Ja robotit puolestaan hoitavat tavaroiden kuljetukset.

ORBIS-SAIRAALAN rahoituksesta 80-85 prosenttia tuli valtiolta. Terveydenhuoltojärjestelmien erilaisuudesta johtuen moisesta jättipotista Keski-Suomessa on turha edes haaveilla.

Hollannin viisi vuotta sitten uudistettu terveydenhoitojärjestelmä pohjautuu vakuutuksiin. Jokaisella hollantilaisella on yksityinen, pakollinen vakuutus valitsemastaan yhtiöstä.

Terveyskeskuslääkäreitämme vastaavat yleislääkärit ovat Hollannissa yksityisiä ammatinharjoittajia. Potilas voi valita, kenen vastaanotolle hän haluaa mennä. Erikoislääkärille ja sairaalaan pääsee vain yleislääkärin lähetteellä. Potilaalla on kuitenkin valta valita erikoislääkärinsä ja jopa sairaalansa. Niinpä kuka tahansa hollantilainen voi tarvittaessa hakeutua vaikkapa ylistettyyn Orbis-sairaalaan.

Hollannissa palvelunostajia eli meikäläisittäin kuntia ja kuntayhtymiä vastaavat vakuutusyhtiöt. Yhtiöillä on suuri valta määrittää, mitkä hoitoyksiköt kelpaavat palveluntuottajiksi.

Meillä palveluntuottajia koskevaa valtaa käyttävät kuntayhtymien luottamushenkilöt, joiden asiantuntemus on erikoissairaanhoidon kysymyksissä koetuksella. Onko heillä riittävästi tietoa - ja saavatko he riittävästi tietoa - pystyäkseen tekemään vaativaa erikoissairaanhoitoa koskevia päätöksiä? Juuri tätä tuskitellaan nyt Keski-Suomessa ja muulla Suomessa, jossa riittää vanhenevia, uusittavia sairaaloita.

Hollannissa on yli sata sairaalaa, joiden taustalta löytyy melkein yhtä monta - 93 - eri organisaatiota.

EIVÄTKÄ eroavuudet tähän lopu. Suomessa terveydenhuollon kulut ovat yksi pienimmistä Länsi-Euroopassa. Asiakkaiden omavastuut puolestaan ovat Suomessa suuret.

Suomen terveydenhoitojärjestelmä poikkeaa muista Länsi-Euroopan maista selvästi myös siinä, että Suomessa potilaan oikeus itse valita hoitava lääkärinsä tai sairaalansa on yksi huonoimmista. Valinnanmahdollisuuksia on nyt avattu mm. siten, että potilas voi valita oman terveyskeskuksensa.

Uudistuksia tehtäessä on hyvä muistaa, että toisessa maassa toimiva terveydenhoidon järjestämismalli tai sairaala ei ole suoraan kopioitavissa Suomeen. Mutta niistä saatava tieto kannattaa hyödyntää tarkkaan, ettei pyörää tarvitsisi keksiä uudestaan.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.