Marttailu on taas muodissa

Jos punaviiniä läikähtää pöytäliinalle tai purkka on tarttunut farkun takamuksiin, mitä teet? Ellet soita äidille, hyvin todennäköisesti googletat toimintaohjeet marttojen kotisivulta – ja sieltä ne myös löytyvät. Sellaista tahraa ei taida ollakaan, johon ei marttojen ohje tepsisi.

Entä jos rahat ovat loppu mutta jääkaapissa sentään tähteitä. Ei hätää! Marttojen ohjeilla tähteistä valmistuu tuossa tuokiossa uusia herkkuaterioita.

Marttojen sivut ovat uus­avuttoman aarreaitta. Monet ohjeet löytyvät myös videoina, jotka visuaalisuudessaan puhuttelevat nuorempaa sukupolvea kirjallista viestintää paremmin.

116-vuotias Martta-järjestö elää vahvasti ajassa pitkästä historiastaan huolimatta. Itse asiassa monet nyt yhteiskunnassa pinnalla olevat asiat, kuten vaikkapa jätehuolto, ovat olleet marttojen ohjelmassa jo vuosikymmeniä aikaisemmin.

”Martta neuvoo, tietoa antaa, jätteensä lajittelee, kompostiin kantaa”, kuului marttojen ympäristö-räp jo vuonna 1996.

Hyvää nimipäivää Martat – ja Martta-järjestö. Tosin Keski-Suomessa järjestön nimipäivää taitavat juhlia vain Hankasalmen Martat, joilla on tänään toritapahtuma. Maakunnassa toimii kuitenkin kaikkiaan 58 marttayhdistystä; jäseniä näissä on yhteensä yli kaksituhatta.

Koko maassa marttailua toteutetaan noin 1 200 yhdistyksessä. Järjestö on siitä harvinainen, että sai pysäytettyä 1970-luvulla alkaneen jäsenmäärän romahduksen vuoden 2009 vaihteessa.

Kuuden viime vuoden aikana Martta-järjestön jäsenmäärä on kasvanut jatkuvasti, ainoana neuvontajärjestönä Pohjoismaissa. Jäseniä on liki 50 000.

Marttojen voima on toiminnan avoimuudessa; ei tarvitse olla jäsen voidakseen hyödyntää marttojen viisaita vinkkejä tai käydäkseen heidän sieniretkillään. Yli neljä miljoonaa vierailijaa Marttojen nettisivuilla on huikea määrä!

Viime vuonna Martta-järjestö sai kaksi merkittävää tunnustusta: Kriminaalihuollon tukisäätiö palkitsi marttojen vankilaneuvonnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yli sata vuotta jatkuneen ravitsemusneuvonnan.

Yhteiskunnallisesta arvostuksesta kertoo paljon sekin, että presidentti Sauli Niinistö oli kutsunut kesäkuiseen Kultarannan kaksipäiväiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskustelutapahtumaan Marttojen toiminnanjohtajan Marianne Heikkilän.

Yhdistystoimintaan sitoutuminen ei ole tämän päivän nuorten keskuudessa yleistä – kenties sekin aika vielä tulee uudelleen. Marttailu elää silti monien nuorten arjessa. Se näkyy innokkuutena itse tekemiseen, kotoiluun ja jopa pienimuotoiseen kaupunkiviljelyyn.

Pisimmälle vietyä marttailua taitaa olla mummoilu – trendi, jonka olen bongannut vuoden mittaan useasta eri aikakausilehdestä.

Tyypillinen mummoilija on alle 30-vuotias nainen, jolla on räsymatot lattialla ja pelargoniat ikkunalla. Hän hilloaa ja kutoo villasukkia, askartelee kortit ja koristeet.

Mummoilija siirtää ja tuunaa vuosikymmenten saatossa jalostuneita kodin perustaitoja – ihan niin kuin martatkin. ”Elämä on parasta itse tehtynä”, kuuluu marttojen motto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.