Matkailijoiden maakunnaksi

Venäläiset matkailijat suorastaan parveilevat Keski-Suomessa muutaman vuoden kuluttua – ja muulloinkin kuin uudenvuoden aikaan – jos äskettäin valmistunut, vuoteen 2020 ulottuva Keski-Suomen matkailustrategia toteutuu. Siinä tavoitellaan reippaasti venäläisten matkailijoiden määrän kolminkertaistumista.

Tavoitetta ei kannata heti ampua alas, vaikka se saattaakin tuntua utopistiselta. Venäläiset tekevät Suomeen noin kolme miljoonaa matkaa vuodessa, kun mukaan lasketaan myös työmatkat.

Venäläismatkailijoiden määrän huikea kasvu näkyy nykyisin ennen muuta Kaakkois-Suomessa. Venäläisten rajanylitysten, majoitusvuorokausien ja tax free -myynnin määrät ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jopa 50-60 prosenttia vuosittain.

Venäläiset jättävät Suomeen liki miljardi euroa vuodessa. Se on niin valtava potti, että pienenkin siivun saamista kannattaa metsästää tosissaan.

Keski-Suomen matkailustrategian on luonut Keski-Suomen kauppakamarin matkailuhallitus yhdessä monien muiden maakunnan matkailutoimijoiden kanssa. Matkailuhallituksen puheenjohtaja on Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta.

Venäläisten majoitusvuorokausia kirjattiin Keski-Suomessa vuonna 2011 yhteensä 53 000. Määrän kolminkertaistuminen tarkoittaa siis 160 000 yöpymisvuorokautta. Rahassa tämä merkitsee venäläisiltä saatujen matkailutulojen kasvua liki 18 miljoonaan euroon.

Kasvun varaa on, sillä enemmistö venäläisistä ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Heistä, jotka maassamme ovat vierailleet, harva on eksynyt Keski-Suomeen saakka.

Väestömäärältään ja monilla muilla mittareilla mitattuna Keski-Suomi on viiden prosentin maakunta, mutta kaikista maamme majoitusvuorokausista se lohkaisee jo nyt kuusi prosenttia.

Matkailustrategiaan merkitty puolen prosenttiyksikön kasvutavoite tuntuu kovin vaatimattomalta, mutta itse asiassa liki 50 000:n vuosittainen lisäys majoitusvuorokausien määrässä olisi huikea juttu kerrannaisvaikutuksiltaan.

Majoitus on vain yksi osa matkailun tulovirroista. Imatran ja Lappeenrannan tax free -myynti oli viime vuonna reilusti yli 100 miljoonaa euroa. Jyväskylän vuosittainen tax free -myynti on alle miljoona euroa vuodessa. Tax free -myymälöiden lisääminen onkin yksi Keski-Suomen matkailustrategian tavoitteista.

Nykyisin venäläiset lomailevat Keski-Suomessa lähinnä uudenvuoden aikaan. Peräti 60 prosenttia majoituksista osuu parin viikon ajalle vuoden vaihteen molemmin puolin. Esimerkiksi kalastusmatkailu on Keski-Suomen hiomaton jalokivi, jolla venäläismatkailijoita voitaisiin houkutella kesäaikaan.

Matkailustrategiaan on viisaasti kirjattu ajatus ympärivuotisten, säänkestävien palveluinnovaatioiden luomisesta. Toki on haaste tehdä sateisesta syksystä tai vapun tienoon takatalvesta matkailuvaltti, mutta keskisuomalaisten etuna on sentään selkeästi neljä erilaista vuodenaikaa.

Kaiken aa ja oo on palvelu, jonka matkailun maakunnassa pitäisi pelata silloinkin, kun suurin osa suomalaisista viettää juhlapyhiä. Jos venäläismatkailija voi nauttia jouluruokaa vain huoltoasemalla, jotain on pielessä.