Matkailun hiomaton timantti

Vietin kesälomastani viikon vehreällä, noin kymmenentuhannen asukkaan Losinjin saarella Kroatiassa. Saari on tunnettu terveysmatkailukohteena, jonka luontoa kroatilaiset esitteet kuvaavat muun muassa näin:

”Saari inspiroi kauneudellaan ja antaa energiaa ja elinvoimaa. Vihreät pinjametsät huokuvat rauhaa, aromaattisten yrttien tuoksu rentouttaa ja kristallinkirkas meri houkuttelee uimaan tai snorklaamaan.”

Totta kaikki, ei pahasti ylisanoja ollenkaan. Oli hauska talsia hiljaisuudessa kivisiä meren rantoja myötäileviä patikointipolkuja, haistella salviaa ja hämmästellä keskelle koskematonta luontoa kasattuja valtavia luonnonkiviaitoja. Tuliaisiksi ostetun salviahunajan terveysvaikutukset tuli hyväksi havaittua kotona, kesäflunssan iskiessä.

Itävalta-Unkarin aateliset löysivät saaren 1800-luvun lopulla ja alkoivat lähettää lapsiaan sinne uskoen Bora-tuulen ja pinjametsien luoneen saarelle poikkeuksellisen terveellisen ilmaston. Yliopistollisia tutkimuksiakin ilmaston terveellisyydestä kerrotaan löytyvän.

Massaturismi ei ole vielä saarta pilannut, koska sen pienelle lentokentälle eivät reittikoneet mahdu. Ensi vuonna on toisin, kentän ostanut venäläinen liikemies on luvannut.

Joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle, on joku viisas sanonut. Losinjilaisten ylpeys omasta luonnostaan sai pohtimaan, emmekö sentään me suomalaiset omassa vihreän kullan kotimaassamme hengitä melkoisen puhdasta ilmaa. Toden totta, niin hengitämmekin – ainakin Suomen Lapissa.

Ilmatieteen laitos on tutkinut mittausasemallaan Pallastunturilla ilman puhtautta jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Ilma on nyt jopa puhtaampaa kuin tehostetun seurannan alkuaikoina. Vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat Suomessakin kasvamassa, perinteisten ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet. Rikin ja raskasmetallien pitoisuuksien lasku selittyy sillä, että niitä on vähennetty teollisuudessa ja liikenteessä.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovatkin vakuuttuneita, että Lapissa hengitetään Suomen, Euroopan ja kenties koko maailman puhtainta ilmaa (Yle 18.6.).

Kansainvälisiäkin tutkimustuloksia suomalaisen luonnon puhtaudesta löytyy. Columbia- ja Yale-yliopistojen laatiman Environmental Performance Index -ympäristövertailun mukaan Suomi on maailman neljänneksi puhtain maa Sveitsin, Norjan ja Ruotsin jälkeen. Suomi sai korkeat pisteet erityisesti ilman, veden ja metsien puhtaudesta.

Rakennamme Suomeen kylpylähotelleja, golf-kenttiä ja ainakin haaveilemme uusista kansainvälisistä taidemuseoista, mutta jääkö meiltä samalla huomaamatta todelliset valttikorttimme? Pelkäämme olevamme vanhanaikaisia, jos luotamme suomalaisen luonnon viehätysvoimaan.

Puhtaat vesipisarat ovat meidän timanttejamme, Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio totesi ilmaisten näin selkeästi kantansa irlantilaisen Karelian Diamond Resources -yhtiön aikeisiin perustaa alueelle timanttikaivos (A-studio 2.7.).

Näitä hiomattomia matkailun timantteja löytyy eri puolilta Suomea – kun vain joku avaa silmämme niitä huomaamaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Raakel, myönnä että rakastat

Mitä tapahtuu,kun jättiläisetovat kuolleet?

Autoileva lähimmäinen, aikamme mysteeri

Johtajakisa katkesi kesken Jämsässä

Kolumni: Pidä vain vielä se vatupassi, ystäväni

Kolumni: Kirittärien voiton salaisuudet, niitä on neljä

Kansainvälisen koulutuksen ihannointi tekee puolikieliseksi

Kolumni: Aitaviesti on saatava olympialajiksi

Kolumni: Kumma asuu pikkukaupungissa

Bostonissa eivät mammanpojat pärjää

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.