Melkein ehdoton totuus

Kun sopimukset pettävät, siirrytään moraalikeskusteluun.

Kreikan kanssa siinä pisteessä on oltu pitkään: epäselvässä tilanteessa on pakko yrittää löytää ratkaisu, joka on oikein tai polku, joka vie oikeaan tai vähintään hyvään lopputulokseen.

Siinä samalla mennään päällystetyltä tieltä suomaastoon. Moraalikeskustelussa ei ole selviä ja yksiselitteisiä lähtökohtia, periaatteita ja käsitteitä. Moraalista keskusteleminen ei ole helppoa, ellei epävarmuutta ota huomioon.

Hyvä keskustelu edellyttää oman kannan jatkuvaa perustelemisesta ja arvioimista sekä sen myöntämistä, että vastapuolenkin kanta voi olla oikein, ainakin jossain määrin, ilman että oma kanta on täysin väärä.

Kuulostaa hankalalta, mutta onneksi viime viikkoina harjoitteluun on ollut monta tilaisuutta.

Viime viikolla ulkoministeri Timo Soini (ps.) varoitteli Ylen A-studiossa Kreikan tukemiseen liittyvästä ”moraalisesta hasardista”. Se tarkoittaa tässä yhteydessä tilannetta, jossa velkaiset euromaat katsoisivat yleisemminkin velkojen maksun olevan soviteltavissa. Se rikkoisi moraalista periaatetta, jonka mukaan velat täytyy maksaa viimeistä penniä myöten tai periaatetta, että sopimuksia pitää noudattaa. Samaa on sanonut myös entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).

Mutta moraalisesti oikeaa voi katsoa monesta suunnasta.

Kun Soini kieritteli auki mahdollisuutta Kreikan erottamiseen eurosta, europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) vastasivat, ettei se olisi oikein, koska Kreikan erottaminen yhteisvaluutta-alueesta johtaisi maan talouden romahtamiseen ja köyhimpien kärsimykseen. Moraalisesti oikein Pietikäisen mukaan olisi etsiä tie, jossa talous saataisiin kuntoon ja kasvu-uralle.

Toisessa avauksessa pitäydytään periaatteisiin, toisessa mukaan otetaan seuraukset.

Poliitikot muistuttavat mielellään periaatteista, koska äänestäjien ajatellaan arvostavan periaatteissa pysymiseen liittyvää selkärankaisuuden mielikuvaa. Se on paradoksaalista sinänsä, koska poliitikot eivät yleisessä mielipiteessä nouse kovin korkealle periaatteen ihmisinä.

Jääräpäinen periaatteista kiinni pitäminen voi johtaa varsin huonoihin lopputuloksiin, minkä jokainen poliitikko tietää. Siksi periaatteista joustetaan, ja sitä sanotaan viisaudeksi.

Periaatteista joustamisen vastapainona oikeaa ratkaisua voidaan hakea tekojen seurauksiin katsomisesta: oikein on se, mistä seuraa hyvää.

Viisautta pyysivät viime viikolla viisi kansainvälisesti tunnettua ekonomistia, jotka huomauttivat, että Kreikan tähänastinen velkaohjelma on johtanut karmiviin tuloksiin. Velkakriisi on syventynyt ja pankkikriisi sekä massatyöttömyys ovat Kreikan vitsauksina.

Seurauksista huolestuvat järkeilevät näin: Jos velkoja annettaisiin anteeksi, seuraukset voisivat olla paremmat. Nyt velkakriisistä kärsivät ne, jotka eivät sitä aiheuttaneet.

Suo siellä, vetelä täällä. Lopullinen totuus Kreikan tilanteen moraalisesti oikeasta ratkaisusta antanee vielä odottaa itseään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.