Melkein joulutorilla Keski-Euroopassa

Suomi täyttää tänään kunnioitettavat 97 vuotta. Onneksi olkoon! Elämme maailmanpoliittisesti epävakaita aikoja, mutta kotimaassa sentään on aika rauhallista.

Pahin kiihko viikko sitten eduskunnan hyväksymästä sukupuolineutraalista avioliitosta alkaa sekin laskehtia. Moni meistä yli viiskymppisistä pysytteli keskustelun melskeissä rauhallisina. Elämänkokemuksen johdosta tiedämme, että mikä tahansa avioliitto muuttuu tarpeeksi kauan kestettyään sukupuolineutraaliksi.

Keskustelua seuratessa tuli mieleen kirjailija, poliitikko Arvo Salon kuolematon lausahdus: suvaitsemattomat ihmiset pitäisi ampua.

Vaikka tilipäivinä toivoisi asuvansa Suomen sijasta Qatarissa, jossa tuloveroa ei peritä lainkaan, on vuodessa kuitenkin yksi päivä, jota ei vaihtaisi pois. Se on joulukuinen veronpalautuspäivä isänmaassa.

Sen sijaan että olisin tällä kertaa käyttänyt palautuksen jouluhankintoihin tai säästänyt sen pahan päivän varalle, sijoitin summan luottokortin avulla etukäteen matkailubisnekseen. Ylipäätään pahan päivän varalle säästäminen on turhaa, ei silloin raha lohduta. Parempi investoida hyviin päiviin.

Olen aina haaveillut näkeväni kunnon keskieurooppalaiset joulumarkkinat. Niinpä näpelöin itselleni netistä kolmen yön unelmamatkan joulutorien Mekkaan, Berliiniin.

Tyypilliseen tuuriini torit avautuivat vasta reissuani seuraavalla viikolla. Päätin olla iloinen, jos löytäisin edes yhden avoinna olevan joulukojun, mutta kaikki olivat vielä kiinni.

Berliini tarjoaa tuhansia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia myös keskellä viikkoa. On konsertteja, näyttelyitä ja teatteria pubeista ja yökerhoista puhumattakaan. Mitä tekee keski-ikäinen suomalainen nainen? Sitä, mitä kotona ei voi tehdä, eli lilluu hotellihuoneen kylpyammeessa. Sitten nukkumaan.

Sen verran tässä vielä on wild cat, että ostin joka illaksi eri tuoksuiset kylpyöljykuulat.

Niin antaumuksella tuli ajeltua metrolla ja rampattua kaupoissa, että paluulennolla väsytti kovasti. Torkkumisesta ei kuitenkaan tullut mitään, sillä joukko saksalaismiehiä nauroi lähettyvillä häiritsevästi ja keskusteli kovaäänisesti koko matkan.

Kauhukseni lössi nousi samaan bussiin. Heitä tuli auto melkein täyteen. Tölkkien kanssa kyytiin tulleet miekkoset panivat heti merkille, ettei autossa ole vessaa. Äänekkyys jatkui ja vaihdoimme kuljettajan kanssa merkitsevän silmäyksen: mitä tästä vielä tuleekaan.

Sen sijaan että Horst, Fritz tai Günter olisi vaatinut tuon tuostakin pissitaukoa Lahden moottoritiellä, tulleet häiritsemään bussin ainoaa naista, tapelleet keskenään tai oksennelleet penkeille, he pitivät nätisti hauskaa. Vähän väliä kajahti reipas laulunpätkä. Nauru ja iloinen puheensorina jatkuivat koko matkan Lahteen saakka, jossa he jäivät pois kyydistä. Tuskin menivät kukin huoneeseensa ammeeseen, vaan lähtivät jatkamaan riemua jonnekin.

Heidän jälkeensä loppumatka tuntui autiolta ja tylsältä. Aika velikultia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.