Metsät miljardeiksi

Laittomat hakkuut tuhoavat metsää jalkapallokentän verran joka toinen sekunti. Tämä hälyttävä tieto paljastuu Maailmanpankin tuoreesta raportista Justice for Forests: Improving Criminal Justice Efforts to Combat Illegal Logging.

Tieto on todellakin suoraan raportista, ei toimittajien tekemä kansantajuistus. Jalkapallokenttä on pinta-alayksikkönä kovin epätarkka, sen koko voi vaihdella vajaasta puolesta hehtaarista yli hehtaariin.

Havainnollistus kertookin ensinnä sen, että maailman metsien tuhovauhti on joka tapauksessa hurjaa ja toiseksi sen, ettei kenelläkään voi olla ongelmasta tarkkaa kokonaiskuvaa juuri sen laittomuudesta johtuen.

 

Jotain silti tiedetään. Erityisen pahasti laittomista hakkuista kärsivät Kambodzha, Indonesia, Papua-Uusi-Guinea, Gabon, Bolivia, Ecuador ja Peru. Metsät ovat uhattuina myös Madagaskarissa ja useissa Länsi-Afrikan maissa. Näissä maissa hakkuista 70–90 prosenttia on laittomia.

Hakkuiden takana on yleensä järjestäytynyt rikollisuus. Laittomien hakkuiden rikollisille tuottaman hyödyn Maailmanpankki arvioi noin 7,5–11 miljardiksi euroksi vuosittain. Tosin huomattava osa voitoista menee paikallisten viranomaisten lahjontaan.

Laittomissa hakkuissa kaikki on laitonta. Markkinoille tuotetaan laittomia kuten uhanalaisina suojeltuja puutavaralajeja, puuta hakataan laittomista paikoista kuten suojelualueilta ja myös korjuumenetelmät ovat laittomia: koko metsä voidaan panna nurin muutaman puutavaralajin takia, arvopuut harsitaan muu metsäluonto tuhoten ja metsien uudistaminen lyödään tietenkin laimin.

Taloudellisten vahinkojen lisäksi metsien rosvous aiheuttaa välitöntä vaaraa paikallisille ihmisille muun muassa maaperän eroosiona ja tulvina. Filippiineillä kuoli viime vuoden lopulla kymmeniä ihmisiä, kun vuorilta tulvaveden mukaan lähteneet tukit törmäsivät ihmisten taloihin.

 

Ongelmia on muuallakin kuin kehitysmaissa. Vaikka Venäjän metsätalousviraston Rosleshozin mukaan laittomien hakkuiden määrä väheni viime vuonna yli viidenneksellä vuoteen 2010 verrattuna, viime vuonna Venäjällä havaittiin 20 000 laitonta hakkuuta, joista puuta vietiin yhteensä yli miljoona kuutiometriä.

Suuri osa laittomista hakkuista jää silti yhä havaitsematta. Ongelmallisinta aluetta on Siperia, mutta esimerkiksi Luoteis-Venäjälläkin paljastetaan vain 45 prosenttia laittomuuksista.

 

Suurin osa laittomista hakkuista jää selvittämättä ja kiinni jääneet rikolliset ovat vain köyhiä välikäsiä suoritusportaassa.

Maailmanpankin mukaan laittomien hakkuiden torjumiseksi pitäisi käyttää yhtä järeitä kuin huume-, ase- ja ihmiskaupassa muun muassa seuraamalla rahojen liikettä. Pankin kriitikoiden mielestä tämä vaatimus pitää ulottaa myös pankin omiin rahoitusoperaatioihin ympäri maailmaa.

Keskeinen keino arvokkaiden metsien suojelussa on metsien sertifiointi eli riippumattoman valvojaosapuolen todistus siitä, että metsiä hoidetaan ja käytetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla. Suomessa tätä edellytetään käytännössä kaikissa puukaupoissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.