Metso ei kompastu metsään

Metso ei ole Nokian tiellä, vaikka ymmärrettävästi tuskastunut työntekijöiden edustaja sitä eilisten uutisten jälkeen pelkäsi. Sen sijaan Metson paperipuolen liiketoiminta seuraa metsäteollisuutta tiellä, joka on muuttunut perin vaikeakulkuiseksi. Erityisesti puupitoisten painopapereiden kysyntä on heikkoa kehittyneessä maailman osassa. Sanomalehtipaperin kysyntä on pudonnut jo pitkään, mutta myös sc:n ja lwc:n kysyntä mataa. Euroopassa ylikapasiteetti säilyy, vaikka paperikoneita on viime vuosien mittaan poistettu tasaiseen tahtiin.

Sähköisen viestinnän ja muun sähköisen liiketoiminnan nopea kasvu pitää huolta siitä, että selvää käännettä parempaan on turha haikailla. Sähköisen kaupan kasvusta hyötyy metsäteollisuudessa vain pakkauspuoli. Lisäksi globaalisti talousnäkymä on taas sumea ja yritykset syynäävät tarkkaan jokaista investointihanketta. 

Metsäteollisuus investoi eteläisellä pallonpuoliskolla. Nytkin niin UPM kuin Stora Enso ovat ilmoittaneet uusista investoinneista Kiinassa ja Etelä-Amerikassa, mutta konetilauksia ei ole tehty. Samalla kilpailu paperiteollisuuden kone- ja laitetoimituksista on kiristynyt kovaksi. Metson kovan kilpailijan Voithin huhuttiin tehneen viimeksi kaupat Venäjälle enintään omakustannushintaan.

Paperin kysyntä kasvaa kehittyvässä maailmassa ainakin vielä. Kasvaa siellä sähköinen liiketoimintakin eikä kiinalaisten tai eteläamerikkalaisten painopapereiden kulutus koskaan nouse sille tasolle, missä se lännessä oli, kun netistä ei vielä haaveiltukaan.

Kotimaan paperiteollisuudestakin kuultaneen uusia ikäviä uutisia kenties piankin. Biodiesel-huuma oli ja meni. Enso ja Neste Oil lopettivat Varkauden hankkeensa, kun EU-tuki jäi saamatta. Hankkeen piti tukea Varkaudessa vielä olevaa paperiliiketoimintaa. UPM tekee vielä Jämsänjokilaaksossa sanomalehtipaperia, mutta tuskin kauan.

Vientiteollisuus kaikkineen huutaa nyt EU:n uudesta rikkidirektiivistä ja syystä, vaikka numerot kompensaatiovaatimuksen tueksi lienevät lähinnä hatusta vedettyjä. Metsäteollisuudelle kuljetuskustannusten kasvu on myrkkyä.   

Metsäteollisuuden ja konepajateollisuuden tuloksentekokyky on kulkenut vuosituhannen vaihteesta lähtien rajusti päinvastaiseen suuntaan. Siitä kertovat myös Helsingin pörssin yhtiöiden toimialatulokset.  Siinä missä paperiteollisuus teki vielä vuosituhannen alussa tulosta rahoituserien jälkeen ilman kertaeriä parhaalla vuosineljänneksellä toista miljardia euroa ja tavallisellakin neljänneksellä 700–800 miljoonaa, nyt näyttää 200 miljoonaakin jo hyvältä. Tämän vuoden alkupuolella pörssin metsäyhtiöiden tulos vielä puolittui viime vuodestakin, toisella kvartaalilla tulosta syntyi yhteensä 141 miljoonaa euroa.

Ihan toiselta näyttää konepajapuoli. Vuosituhannen alun parin sadan miljoonan euron normaalitasosta on noustu tanakan näköisesti. Sektorin pörssiyhtiöiden toisen kvartaalin yhteistulos tänä vuonna oli lähes 600 miljoonaa euroa, peräti 17 prosenttia vuodentakaista korkeampi. Kun tilauskirjatkin ovat vielä ainakin kohtalaisessa kunnossa, Icecapitalin osakekaupan johtaja Hannu Angervuo arvioi, että pörssin konepajojen yhteistulos saattaa nousta tänä vuonna jopa kaikkien aikojen ennätykseen. Pörssikurssit eivät ihan samaa tarinaa nyt kerro.

Vaikka lisäosingon maksu ja irtisanomisuutiset eivät näytäkään hyviltä lähekkäin, Metson ensisijainen tehtävä on pitää huolta tuloksentekokyvystään. Paperiliiketoimintaa sopeutetaan taas kerran todellisuuteen, eikä kerta jää viimeiseksi.

 

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.