Mihin Fortumin Fennovoima-diili kaatui?

Yli kaksi kolmasosaa ydinvoimaloista rakennetaan Kiinaan, Venäjälle, Intiaan ja Etelä-Koreaan. Suomi ei kovasta yrityksestä huolimatta näytä nousevan Fennovoimalla tähän armoitettuun liigaan.

Fortum ei kihlausilmoituksesta huolimatta rekisteröinyt parisuhdettaan Fennovoimassa. Taustalla on neljän kokin soppa. Fortum omistaa nurkan Venäjällä toimivasta vesi- ja lämpövoimayhtiöstä (TGC-1), jonka enemmistö on Gazpromin. Diilissä vesivoima olisi erotettu uuteen yhtiöön, johon Fortum olisi tullut vanhaa omistustaan hyödyntäen enemmistöosakkaaksi, Rosatomin tullessa vähemmistöksi. Gazpromille olisivat jääneet lämpövoimalat ja -verkko.

Vasta Venäjän-hankkeiden toteuduttua Fortum olisi turvannut Fennovoiman kotimaisen omistuksen.

Usko Pyhäjoen hankkeen tuottoihin on kuitenkin täysin sivuseikka. TGC-1:n vesivoiman arvo on Seligsonin Anders Oldenburgin mukaan pohjoismaisin arvostuksin 6,3 miljardia euroa. Fennovoimaan Fortum olisi sijoittanut vain suolarahoja, noin 250 miljoonaa euroa.

Myös ”markkinat” laskivat lisäarvon samalle pallokentälle. Kun kauppaa ei sinetöity, kilisivät hälytyskellot jossain, ja Fortumin osake alkoi niiata. Keväällä markkina-arvosta haihtui neljä miljardia euroa.

Tapio Kuulan suunnitelmassa win-win tarkoitti, että Fortum tahkoaa rahaa ja venäläiskumppanit saavat strategisen pilotin länsimaihin. Höylässä taisi kuitenkin terä viistää liian syvältä.

Alustava pöytäkirja vesivoimakaupoista julkistettiin kiireellä. Fortumin näyttävä ja varhainen ulostulo oli indikaatio loistodiilistä, jonka pääkohdat julkisuuden toivottiin turvaavan.

”Edellyttäen, että Fortum saa yli 75 prosentin omistusosuuden, Fortum on valmis osallistumaan enintään 15 prosentin vähemmistöosuudella Fennovoimaan”, kerrottiin joulukuussa.

Toissaviikolla Fortum yritti saada suurkauppaa maaliin. Yhtiö tuli ulos tavoitteenaan ”saada enemmistöomistus”. Harva huomasi vastaantulon kalkkiviivoilla.

Pelikaani lensi kuitenkin turbiiniin. Venäläiset älysivät laskea, että öljy loppuu aikanaan, mutta vesi Karjalan koskissa ei. Siksi Kremlin ykköskenttä luopuu vain ei-strategisista energialähteistä. Kuten polkupyörän dynamoista ja hybridiautoista.

Löytyyköhän enää viskaalia, joka vei Kremliin hankkeen, jossa venäläiset saavat projektin Pohjois-Pohjanmaalta ja suomalaiset välirahana 40 vesivoimalaa? Neljäkymmentä! Mitenköhän Urho Kekkosen ”saatanan tunarit” lausutaan venäjäksi?

Fortumin sijaan ilmaantui kroatialainen sijoittaja. Olli Rehnin (kesk.) ilmeestä päätellen tämä oli täydellinen yllätysveto.

Mediatalot osoittivat kilvan, että jäljet johtavat itänaapuriin. Miksei saman tien kysytty rahaa Helsingin Jokereilta?

Palstoilla retosteltiin KGB-miesten taitojen ruostuneen, koska lavastukseen ei uskonut kuin Fennovoima. Ville Niinistön (vihr.) twiiteistä päätellen veressä virtasi orgasmin verran oksitosiinia.

Vaan eivätköhän jäljet sylttytehtaalle olleet vähän liiankin helposti löydettävissä? Entä jos kyhäelmä on tökerö, jotta Fennovoima kaatuisi? Juuri näinhän Lumilapio-palkintoa hinkuvien laskelmoitiinkin tukkivan etusivun. Jopa venäläiset viestimet paljastivat kytköksiä. Shakkimestarit voivat olla hulluja, mutta eivät sentään tyhmiä.

Fortum pelasi tuplavarmistuksella. Alkuperäisessä suunnitelmassa rahaa olisi tullut kuin rännistä. Jos Fennovoima kaatuu, saa Fortum ikioman voimalansa Loviisaan. Vihreät eivät kiusaa oppositiosta. Fortum lopetti taidokkaasti muiden rahoittajien etsinnän. Revanssi on täällä, sillä vuonna 2010 Fortum hävisi taistelun ydinvoimaluvasta juuri Fennovoimalle.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.