Mihin suuntaan verotus?

Poliittisen keskustelun yksi harmillinen piirre on se, että poliitikot jättävät yleensä sanomatta, mitä uudistus tai muutos käytännössä merkitsee. Nyt eduskuntavaalien lähestyessä poliitikoilta on tärkeää kysyä kuin Katekismuksessa: Mitä se on?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) korostaa muiden nyökytellessä, että tuloveroa ei kiristetä, vaikka verotusta ehkä muuten joudutaankin kiristämään.

Tuloveron alentaminen on hyvä esimerkki asiasta, johon olisi oikein ja kohtuullista lisätä selitysosa. Nimittäin noin 1,2 miljoonan kansalaisen tulot ovat niin pienet, että he eivät maksa valtion tuloveroa, joten sen alentaminen ei kevennä lainkaan kaikkein pienituloisimpien verotusta.

VEROPOLITIIKKA on ollut jo yli 20 vuotta vähittäistä siirtymistä tasaveron suuntaan.

Se alkoi 1980-luvun lopulla, kun Harri Holkerin (kok.) hallitus (1987-1991) toteutti ns. suuren verouudistuksen, jonka keskeinen osa oli paljon puhuttu marginaaliveron alentaminen. Miksei sanottu suoraan, että kysymys oli valtion tuloveron progressiokäyrän loiventamisesta? Verotuksen vaikutusta tulonjakoon vähennettiin eli lisättiin tuloeroja.

Holkerin hallituksen veropoliittinen peruslinja on jatkunut. Hallitusten vaihtuminen ei ole sitä muuttanut.

Esko Ahon (kesk.) hallituksen (1991-1995) peruslinja oli sama. Suurin muutos koski pääomatuloja, joissa siirryttiin tasaveroon. Seuraavassa vaiheessa valtaa pitäneet Paavo Lipposen hallitukset (1995-2003) jatkoivat samaan suuntaan. Ainakin monille sosiaalidemokraateille hämmentävänä ja kysymyksiä herättäneenä yllätyksenä - rikkaille iloisena yllätyksenä - poistettiin omaisuusvero kokonaan. Se kevensi tuntuvasti kaikkein varakkaimpien verotusta.

Valtiontalouden tasapainoa tavoitellaan nyt korottamalla ja lisäämällä välillisiä veroja. Se merkitsee verorasituksen jakautumista entistä tasaisemmin tuloista riippumatta eli käytännössä kaikkein pienituloisimpien verotuksen kiristymistä.

KUNTAVERO on periaatteessa tasavero, joskin perusvähennyksen suhteellinen merkitys on sitä suurempi, mitä pienemmät ovat verotettavat tulot. Näin myös kunnallisvero on progressiivinen.

Mutta kunnat yrittävät nyt tasoittaa talouttaan korottamatta veroprosenttia. Kiinteistöveron ja muiden veroluontoisten maksujen korotukset ovat olleet tänä vuonna huomattavia.

Kuntien veropolitiikan päälinja tukee siirtymistä tasaveron suuntaan.

Veropolitiikka on yhteydessä ainakin kahteen asiaan: Euroopan unionin jäsenyyteen ja markkinatalouden vahvistumiseen.

Kansainvälisen kilpailun katsotaan edellyttävän siirtymistä "eurooppalaiseen" veropolitiikaan. Väitetään myös, että suuret tuloerot liittyvät luonnollisena osana vapaaseen markkinatalouteen ja taloudelliseen kasvuun.

Taloustieteen tutkijat eivät ole lainkaan yksimielisiä asiasta. Osa todistelee, että tuloeroja tasaava veropolitiikkaa luo edellytyksiä vakaalle kasvulle, koska se vähentää yhteiskunnallisia ristiriitoja.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.