Mihin suurkunnilla pyritään?

Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien poliitikot ovat viime päivinä hokeneet kilvan, että kuntauudistuksen ainut tavoite on hyvinvointipalvelujen turvaaminen.

Se onkin kannatettava tavoite. Mutta miksi hallitusohjelmaan kirjatun kuntauudistuksen lähtökohta on siirtyminen suurkuntiin?

Miksi palvelujen turvaaminen edellyttää esimerkiksi Joutsan ja Hankasalmen, mahdollisesti Keuruunkin liittämistä Jyväskylään?

Vihreiden kuntaideologi Osmo Soininvaara huomauttaa tosin (Iltalehti 9.2.), että kiireellisiä ovat vain kermanlatkijoiden (kehyskunnat) pakkoliitokset kaupunkeihin. Voisiko pahemmin halveksia esimerkiksi Muuramea ja Laukaata?

 

Keuruun elinkeinopolitiikalla on edessään historiallisen suuret haasteet.

Olisiko Keuruun elinkeinopolitiikka tehokkaampaa, jos siitä vastaisi Jyväskylän kaupunginvaltuusto?

Valtuustossa olisi parhaassa tapauksessa muutama keuruulainen. Valta ja voima olisivat suur-Jyväskylän ydinalueella, jonka näkökulmasta Keuruu olisi merkityksetöntä reuna-aluetta.

Miten Hankasalmen ja Joutsan palvelut turvattaisiin nykyistä paremmin osana Jyväskylää? Ohjattaisiinko kaupungin ydinalueen voimavaroja Hankasalmelle ja Joutsaan?

Varmasti ei. Jyväskylällä on nytkin aivan riittävästi haastetta palvelujen ylläpitämisessä.

Miksi todistellaan, että suurkunnat turvaisivat hyvinvointipalvelut? Siksi, että kuntien lopettaminen ja maan jakaminen hallintoalueisiin vauhdittaisi keskittymistä. Jyväskylään kuuluvat Hankasalmi, Joutsa ja Keuruu joutuisivat taantuman kierteeseen. Jyväskylän ei kannattaisi panostaa reuna-alueisiin, koska niillä ei olisi kaupungin kokonaisuudessa merkitystä.

Suurkuntien seuraus olisi maan laajojen alueiden – jopa kaupunkien kuten Keuruun – ajautuminen ”perspektiivittömiksi kyliksi”, kuten aikanaan Neuvostoliitossa esimerkiksi Kuujärvi ja monet muut Karjalan ja Aunuksen kauniit kylät.

Kuntauudistuksessa on muutakin yhtäläisyyttä neuvostomeininkiin. Suurkunnat olisivat kuin itänaapurin hallintoalueet, oblastit.

 

Mutta miten palvelut turvataan?

Lähtökohdaksi olisi otettava tehtävien ja kustannusten jako kuntien ja valtion välillä. Vuosikymmeniä valtio on sälyttänyt kunnille uusia tehtäviä. Se on merkinnyt kuntaveron korotuksia samanaikaisesti kun valtion tuloveroa on alennettu. Tämä tie on kuljettu loppuun.

Ratkaisu voisi olla terveyspalvelujen siirtäminen valtion kustannettavaksi.

Keski-Suomeen sopisi erittäin hyvin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhdistäminen koko maakunnan kattavaksi terveyspiiriksi. Se mahdollistaisi nykyisen sekamelskan sijaan voimavarojen käytön tehokkaammin ja siten palvelujen turvaamisen koko maakunnassa.

Terveyspalvelujen siirtäminen valtion kustannettavaksi parantaisi ratkaisevasti kuntien taloutta. Ratkaisu pelastaisi paikallisen itsehallinnon ja suunnilleen nykyisen kuntajaon.

Paikallinen itsehallinto – lähellä ihmistä oleva päätöksenteko – on kansanvaltaisen yhteiskunnan perusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.