Mihin unohtui eläkeverotus?

Yleisen historian kurssivaatimuksiin Jyväskylän yliopistossa kuului ainakin 1970-luvulla Niccolo Machiavellin (1469-1527) Ruhtinas.

Tentissä riitti sen osoittaminen, että oli lukenut kuuluisan klassikon. Muistan vastanneeni siihen tapaan, että Machiavellin mukaan hallitsija saa käyttää kaikkia keinoja ja tehdä melkein mitä vaan pysyäkseen vallassa, mutta viisas ruhtinas varoo kansaa liikaa verottamasta.

Vastikään edesmennyt professori Jorma Tiainen sanoi ystävällisesti, että sehän oli hyvin - joskin vähän niukasti - vastattu ja antoi merkinnän opintokirjaan.

Monet Machiavellin opit pätevät tänäkin päivänä, ja poliitikot ovat "Machiavellinsa" lukeneet.

Vallanpitäjien on aina syytä varoa kansaa liikaa verottamasta. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa valtion menot ovat siinä määrin tuloja suuremmat, että verotusta on pakko kiristää.

Verouudistuksesta on sovittava hallitusneuvotteluissa vaalien jälkeen. Puoluejohtajien on syytä valmistautua esittämään verolinjansa vaalitaistelussa.

ALIVALTIOSIHTEERI Martti Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmällä on aikaa tämä vuosi. Sen esityksistä tulee verokeskustelun pohjapaperi.

Äskettäin julkistettu väliraportti antaa viitteitä siitä, mitä tuleman pitää. Kunnon keskustelu on ainakin taattu.

Toivottavasti verokeskustelussa otetaan esille kaikki olennainen ja huomataan myös se, mitä työryhmä ei esitä.

Kysymyksiä herättävä on esitys ansiotulojen verotuksesta.

Tuloveroa on tarkoitus keventää kaikissa tuloluokissa, mutta eniten suurtuloisilla. Verotuksen merkitystä tuloerojen tasaajana halutaan vähentää. On vaikea keksiä perusteita sille, miksi verotuksellakin on tuettava tuloerojen kasvua.

Mutta miksi väliraportissa ei ole sanakaan eläketulojen verotuksesta? Syy on kaiketi se, että eläkkeiden verotusta ei ole tarkoitus keventää lainkaan. Tässä suhteessa työryhmän linjaukselle ei ole perusteita.

Suuri osa eläkeläisistä elää todellisessa niukkuudessa, joten eläkkeiden verotuksen keventäminen olisi ainakin yhtä tärkeää kuin ansiotulojen.

PÖRSSIYHTIÖIDEN osinkojen verotusta esitetään kiristettäväksi 28:sta 30 prosenttiin.

Se ei tunnu erityisen kohtuuttomalta. Mutta hyvin olennainen yksityiskohta on jäänyt lähes huomiotta. Nimittäin pörssiyhtiöiden yksityishenkilöille maksamat osingot olisivat jatkossa kokonaan veronalaista pääomatuloa. Nyt osingoista on 70 prosenttia verotettavaa. Esimerkki: 1 000 euron osingoista on verotettavaa 700 euroa ja siitä maksetaan veroa 28 prosenttia eli 196 euroa. Mikäli Hetemäen työryhmä esitys toteutuu, nousee vero 300 euroon.

Työryhmä ei siis esitä listattujen yhtiöiden maksamien osinkojen verotuksen kiristämistä 28 prosentista 30 prosenttiin vaan 19,6 prosentista 30 prosenttiin eli yli 50 prosentilla.

Oikeudenmukaisuus ja kohtuus on, että "ruhtinaat" kertovat täsmällisesti mitä verouudistus missäkin tapauksessa merkitsee ja varovat myös eläkeläisiä liikaa verottamasta!

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.