Mikään ei kumoa tätä runoa

Runoilija Eino Leinon (1878-1926) syntymäpäivä (6.7.) on ollut liputuspäivä vuodesta 1992. Aloitteen teki kaksikymmentä vuotta sitten suomalaisuuden syvällinen tulkitsija, taiteilijaprofessori Veikko Sinisalo (1926-2003). Silloinen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa innostui asiasta ja julisti 6.7.1992 Sana ja sävel -tapahtumassa Kajaanissa Eino Leinon syntymäpäivän runon ja suven päiväksi.

Aleksis Kiven syntymäpäivä (10.10.) on oikeutetusti suomalaisen kirjallisuuden päivä. Mutta Eino Leinon lyriikka on niin ainutlaatuista ja ylittämätöntä, että myös hänen syntymäpäivänsä on ehdottomasti liputuksen arvoinen.

Muuan runojen harrastaja sanoi kerran, että Eino Leino tuhosi suomalaisen lyriikan, koska ylittämätön huippu on saavutettu. Kukaan ei yltäisi samalle tasolle. Tästä todisteena hän mainitsi Nocturnen, runon, jonka Leino lähetti kesällä 1903 Kangasniemeltä Freya Schoultzille.

Ellei Aleksis Kiven Sydämeni laulu ole sittenkin vielä täydellisempi?

Eino LEINON elämän ja tuotannon syvällinen tuntija Hannu Mäkelä on sanonut Nocturnesta, että mikään ei kumoa tätä runoa, vaikka asiallisesti siinä on moni asia täysin väärin.

Ruislinnun laulu korvissani,/tähkäpäiden päällä täysi kuu...

Leino tarkoitti ruislinnulla ruisrääkkää, joka ei laula, sen ääntely on narinaa. Eikä ruisrääkkä edes narise tähkäpäiden aikaan elokuussa!

Entä sitten kaskisavuun laaksot verhouu.

Ei ollut kaskisavuja Kangasniemellä eikä muuallakaan Suomessa enää viime vuosisadan alussa.

Runossa on jotakin mystisen ylittämätöntä. Viimeisissä säkeissä - edessäni hämäräinen tie/ tuntemattomahan tupaan vie - runo saavuttaa myyttisen tason. Se päättyy ihmisen vaellukseen täältä pois.

Miten ihmeessä ystävänsä, runoilija Otto Mannisen vieraana Kangasniemellä oleskellut 25-vuotias Leino on sen saanut kasaan rakkauskirjeeksi Freya Schoultzille keskittyessään samalla Helkavirsien kirjoittamiseen?

Nocturne on kuitenkin vain yksi todiste runoilijan neroudesta suomen kielen käyttäjänä.

HANNU MÄKELÄN mukaan Leino myös muutteli runojaan. Esimerkiksi Nocturnen ensimmäisen version .. niistä hiljaisuuden laulun teen muuttui myöhemmin muotoon ..niistä sydämeni laulun teen.

Monet ovat myös sitä mieltä, ettei Leino aina muuttanut runojaan pelkästään niiden eduksi. Aurinkolaulun säe Me olemme kerran nyt päällä maan oli aluksi muodossa Me kuljemme kumpuja mustan maan.

Väinämöisen laulun säe ihmisen aattehen, hengen ankara laulu oli aluksi muodossa ihmisen aattehen, luonnon ankara laulu .

Mäkelä on kuitenkin päätellyt, että myös ensimmäisessä versiossa Leino tarkoitti ihmisluontoa, siis henkeä.

EINO LEINON runot ovat sitä suomalaisten kirjallisuutta, joka otetaan kirjahyllystä uudelleen ja uudelleen ja aina runot puhuvat lukijalleen jotakin uutta.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Uusimmat

Kolumnit

Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.