Mikä mättää Toivakassa?

Toivakka oli pitkään kuntapolitiikan yksituumaisuudessa eturivin pitäjä.

Mutta nyt on päinvastoin. Pari vuotta sitten valtuusto vaihtoi kesken vaalikauden kokonaan kunnanhallituksen. Parhaillaan käydään kunnanjohtaja Erkki Pyökkimiehen kanssa ”jatkettuja kehityskeskusteluja”.

Jonkinasteinen luottamus- ja yhteistyökriisi kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välillä on tosiasia.

 

Muutos on dramaattinen verrattuna muutaman vuosikymmen takaiseen Toivakan kuntapolitiikan ilmapiiriin.

Sovinnallisen menon taustalla vaikutti kunnanjohtajan viran perustaminen jo vuonna 1949, ensimmäisenä koko Keski-Suomessa. Virkaan valittiin myöhemmin kunnallisneuvoksena tunnettu Matti Niemi (1920–2011). Hän ohjaili Toivakkaa 34 vuotta ja hänestä tuli todellinen kunnanisä.

Niemen kaudella asialliset hommat hoidettiin, mutta ajan muoti-ilmiöihin kuten esimerkiksi jatkuvaan kuntasuunnitteluun suhtauduttiin enemmän tai vähemmän kriittisesti eikä Niemi kuntasuunnitelmille erityisempää arvoa antanut.

Toivakka ei lähtenyt mukaan myöskään teollisuushallien rakentamisvillitykseen. Muutamia sentään tehtiin – tai ainakin yksi, jonka vihkiäisissä Niemi kuiskasi toimittajalle olevansa ”eläkkeellä kun tätä konkurssia selvitetään”.

Mutta ei Toivakka vain olla möllötellyt. Aivan samoin kuin 1940-luvulla kunnanjohtajan viran perustamiseen suhtauduttiin Toivakassa 1960-luvulla ennakkoluulottomasti koululaitoksen uudistamiseen.

Nykyisin jyväskyläläisenä kouluneuvoksena tunnetun Erkki Kosken johtama Toivakan kokeiluperuskoulu vuosina 1967–1972 tuotti tärkeää kokemusta ja tietoa koulu-uudistusta varten.

Peruskoulua kokeiltiin ennen vuoden 1972 lakia 11 kunnassa. Keski-Suomesta olivat mukana Toivakan lisäksi Hankasalmi ja Multia.

Peruskoulunsa ansiosta Toivakka sai myönteistä mainetta koko maassa.

Kunnanisä Niemen perintö vaikutti pitkään vielä hänen virkakautensa jälkeenkin. Ainakin vielä 1980-luvulla Niemelän emännän, kansanedustaja Pirkko Ikosen johtamat kunnanvaltuuston kokoukset olivat vailla vertaa. Esimerkiksi Laukaan ja Korpilahden valtuustoihin verrattuna Toivakan kokoukset olivat kuin pyhäkouluja.

Kerran nuori uusi valtuutettu esitti hiukan poikkeavasti, mutta ehdottoman kohteliaasti näkemyksiään. Siitä tuli loppu, kun vanhempi valtuutettu ojensi häntä välittömästi: ”Mitä sinä täällä suuressa salissa puhut, kun asiat on sovittu ryhmissä!”

 

Äärimmilleen viety yksituumaisuus ei ole kuntapolitiikassa tavoittelemisen arvoista. Se voi myös passivoida ja jarruttaa kehitystä. Toivakassa saattoi käydä vähän niinkin. Mutta tällä valtuustokaudella on nähty sekin, että jatkuva kinastelu ja kaikesta äänestäminen jumiuttaa asiat.

Myös päättäjien ja virkakunnan suhteet ovat herkkä juttu. Ristiriita- ja luottamuspula-asetelmassa luottamushenkilöt ovat aina vahvoilla ja niin pitääkin olla. Mutta taitava luottamushenkilö osaa ottaa huomioon myös sen, että kunnan virkamiehiin on luotettava ja heille on annettava työrauha.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Ämmä hallitus?

Marin tekee ruuhkaa vihervasemmistoon

Kolumni: Jyväskylä vs. Buenos Aires

Kolumni: Holtittomat kuskitko muka hauskoja?

Kolumni: Taksien hinnat pysyivät, mutta palvelu huononi

Kolumni: Työehtojen shoppailu on vasta alussa

Haittamaahanmuuttajat söivät eläkeparannukset

Kolumni: Muunneltua totuutta laseilla ja ilman

Antenni: Lapseni löysi Youtubesta mainiot esikuvat

Kolumni: Itsenäisyyspäivä epäperinteisin menoin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.