Miksi Jyväsjärvi on niin pyhä?

Harva asia saa kaupunkilaisten älähtämään niin helposti, kuin Jyväsjärven täyttö. Ja on sitä täytettykin, lähes kolmannes sen luomuajoilta, jolloin nykyinen Hannikaisenkatukin oli nimeltään Rantakatu.

Ensimmäinen merkittävä ihmisen aiheuttama järvenpienennys tehtiin 1830-luvulla, kun Päijänteen pintaa laskettiin 1,2 metrillä. Lutakko nousi pehmeäkamaraiseksi niemeksi ja Kuokkalan puolelta katosi kokonainen saari, Vasikkasaari.

Varsinaista täyttöä tehtiin ensimmäisen kerran laajassa mitassa 1800-luvun lopulla, kun rautatie rakennettiin järvenrantaan ja satama-aluetta kunnostettiin. Lutakon vesijättömaa täytettiin Schaumanin vaneritehdasta varten 1900-luvun alussa. Schaumanin tarpeita varten ranta-alueita täytettiin vielä yhteensä kolmatta hehtaaria 1970-luvulle asti.

Tien ja ratapihan rakentamisen takia tehtiin useita täyttöjä, joista suurin Rantaväylän rakentamisen yhteydessä 1980-luvun lopulla. Seuraavalla vuosikymmenellä alettiin täydentämään Lutakon rantoja, kun tehdas väistyi ja kerrostalot nousivat. Myös järven länsipäästä pengerrettiin 1,4 hehtaarin alue täytettäväksi Rauhalahden voimalan tuhkalla.

Ennen vuosituhannen vaihdetta Nokian tulo Jyväskylään petattiin täyttämällä järveä Mattilanniemessä 1,6 hehtaarilla. Siltojen, Ainolanrannan kerrostalojen, sataman ja rantaraitin rakentaminen ovat verottaneet useita pieniä siivuja järven pinta-alasta.

TÄHÄN PÄIVÄÄN mennessä järveä on pienennetty ainakin 15 kertaa ja yhteensä noin 90 hehtaaria. Edelleen Jyväsjärveä on vapaana 330 hehtaaria. Siis saman kokoinen alue, kuin vanha keskusta, Mäki-Matti, Nisula, Taulumäki ja Kankaan entisen paperitehtaan alue yhteensä.

Monesti talvella, kun kävelee pitkin Jyväsjärven jäitä, putkahtaa ainakin minun mieleeni, millainen maaomaisuus tässä olisi kaupungille, jos tämän jään alla olisikin maata.

Ei minulla mitään henkilökohtaisia himoja ole Jyväsjärven täyttöön, mutta en ihan loppuun asti jaksa ymmärtää sitä refleksinomaista vastustustakaan.

Meillä on Jyväskylässä vesistöä lähes 30 000 hehtaaria. Miksei tämä yksi urbaani keskelle kaupunkia jäänyt järvi voisi olla sellainen kaupunkisuunnittelun dubai, että se kääntäisi koko maassa katseet Jyväskylään? Rakennetaan sinne saaria. Tai vaikka niemiä. Siltoja, tunneleita...

TÄMÄ ON VÄHÄN masokistista tietysti kirjoittaa kolumniksi asti, koska ihan omien työkavereidenkin kesken aiheesta syntyy mekkala.

Joten älkää nyt hermostuko hyvät lukijat, vaan leikitelkää ajatuksella edes hetki. Sitä paitsi, kuka väittää, etteikö Jyväsjärvi olisi historiansa parhaassa kukoistuksessa juuri nyt, kun sen rannat ovat kaupunkilaisten käytössä ja sen ympärillä kohoaa palkittua arkkitehtuuria päästä päähän.

Kirjoittaja on Jyväskylän seutu -osaston toimittaja.

Uusimmat

Kolumnit

Missä viipyy johdonmukainen kehitys?

Ei oppi ojaan kaataisi Brasiliassakaan

Kolumni: Laturaivoa on niin monenlaista

Nero vai yhden hitin ihme?

Kolumni: Liukkaus yllättää myös Jyväskylän keskustassa

Kolumni: Enää tv-katsojan ei tarvitse tuntea itseään tyhmäksi

Kolumni: Huutokauppakeisarin ei sovi muuttua massikeisariksi

Kolumni: Tämä suomalaiskomedia aiheuttaa huutonaurua

Kolumni: Tätäkö on länsimainen demokratia?

Kolumni: Nainen, älä sorru kostokroppaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.