Miksi Wahlroos kynii Nordean?

Julkisuudessa melskataan valtio-ohjattujen pörssiyhtiöiden hallituspalkkioiden korotushankkeista. Jos kohua ei olisi keksitty, olisi työväenliike varmaankin masinoinut vaalien alla ison hulabaloon väkeään irtisanovien ja samanaikaisesti osinkoaan nostavien yhtiöiden maineen mustaamiseksi.

Saneerattu Nordea ilmoitti korottavansa osinkoaan 44 prosenttia. On syytä kurkata nurkan taakse.

Nordean pääomistajan, Björn Wahlroosin Sammon, osake on tuottanut viidessä vuodessa 146 prosenttia ennen osinkoja, jotka ovat nekin kasvaneet vuosittain.

Sampo on yhtiömuotoon kääritty finanssirahasto. Se saa osinkoja Ifiltä, Mandatum Lifeltä ja Nordealta. Näihin perustuu Sammon oma osingonmaksukyky. Koska vakuutustoimintojen osingot ovat luonteeltaan verrattain vakaita, on maamme kyvykkäin varainhoitaja Wahlroos astellut Nordean keulille avaamaan tukkoisia osinkohanoja.

Nordean tilittämä osinkopotti onkin paisunut, mahdollistaen Sammon osinkojen 65 prosentin kasvun 2010-luvulla. Vuonna 2010 Sampo sai Nordealta osinkoja 204 miljoonaa euroa. Tänä keväänä niitä lohkeaa jo yli 530 miljoonaa euroa.

Sampo on osinko-osake, josta on totuttu saamaan jopa 6,0 prosentin osinkotuotto. Nyt analyytikot odottavat Sammolta 1,85 euron osinkoa osaketta kohden. Se tuottaisi nykykurssille enää 4,3 prosenttia.

Siksi Sampo yllättänee 2,00 euron osingolla. Voitonjaolla on puhallettava täysin palkein ilmaa, jottei keskuspankkiirien täyttämä ilmapallo ala näyttää nahistuneelta. Wahlroosin oli ja on jatkossakin pakko repiä Nordean selkänahasta alati kasvavat osingot nostaakseen Sammon osinkoa.

Sammon oikea arvo vastaa sen kolmen osan summaa, huomioituna konsernin veloilla. Sammon osakkeet hinnoitellaan nyt pörssissä 24,7 miljardiin euroon. Lisäksi nettovelkaa on 1,5 miljardia euroa.

Mandatum Life tekee keskimäärin 138 miljoonan euron vuositulosta ennen veroja. Savile Rown puku päällä saattaa rohkaistua arvioimaan, että Mandatumin arvo vastaa Sammon nettovelkoja.

Osakekannan nykyhinta jää siten jaettavaksi Nordea-omistuksen ja Ifin kesken. Sammon Nordea-osuuden markkina-arvo on 9,7 miljardia euroa. Kun Sammon osakekannan markkina-arvosta vähennetään Nordea-osuus, jää Ifin hintalapuksi röyhkeä 15,0 miljardia euroa.

Vuonna 2010 Wahlroos sanoi Dagens Industrin mukaan, että Ifin myyntihinta on 8,8 miljardia euroa. Todettakoon, että Sammon määriteltyä itse hinnan, oli siihen takuulla leivottu valmiiksi pari kermakakkua päälle.

Juuri nyt Sampoa ei siis hinnoitella osiensa summan kautta, vaan osinkonsa mukaan. Instituutiosijoittajien laskelma osien arvosta ravistetaan tarvittaessa hihasta, koska katse löytää vain osinkotuoton ja sen verrokin, nollakoron.

Instituutioille Sampo on osinkoineen lyhyessä juoksussa houkutteleva, koska se tarjoaa ennustettavan ja selvällä marginaalilla korkoa paremman kassavirran pääomalle.

Suursijoittaja ja tuulipukusijoittaja eroavat siinä, että ensin mainittu osaa hypätä ajoissa pois tappiinsa arvostettujen osinkotykkien kyydistä, kun osakkeille vaihtoehtoinen korko joskus elpyy.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.