Miksi kiinalaisia on niin paljon?

Kiinan nousu maailmantalouden veturiksi on nostanut esiin kysymyksen siitä, miksi kiinalaisia on niin paljon kuin on. Kysymys on ajankohtainen, sillä Kiinassa on meneillään kymmenen vuoden välein suoritettava väestölaskenta. Tuloksia on luvattu huhtikuussa. Siihen saakka on tyydyttävä karkeaan arvioon 1,4 miljardia. Edellisessä väestölaskennassa kiinalaisia oli 1,295 miljardia.

Internetissä kysymykseen on vastattu monin selityksin. Kiina on valtava maa, sen sisään päin kääntynyt sivilisaatio on ikivanha ja tärkeimmät väestökeskittymät ovat sijainneet hedelmällisillä mailla. Kulttuuri suosi suurperheitä, tytöt naitettiin nuorina ja moniavioisuus lisäsi sekin lapsilukua. Mutta monet näistä edellytyksistä täyttyivät myös monilla muilla alueilla maapallolla.

Yhtenä kiinalaisten erityisenä paljoustekijänä mainitaan usein perinteinen kiinalainen lääketiede, mutta on vaikea uskoa, että sillä olisi historiassa ollut väestöpoliittista merkitystä eliittien ulkopuolella.

JYVÄSKYLÄN yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Jorma Ahvenainen näkee kiinalaisten paljoudessa monta tekijää. 1500-luvulla eli Euroopan uuden ajan alussa kiinalaisia oli noin sata miljoonaa. Jatkuvat sodat muun muassa mongoleja vastaan söivät väestöä, joka oli alkanut kasvaa Ming-dynastian kaudella 1300-luvulla.

"Varsinaisessa Kiinassa" eli mantereella Kiinan muurista pohjoisessa Etelä-Kiinan mereen eli vuonna 1700 noin 140 miljoonaa ihmistä, mutta seuraava rauhallinen vuosisata kaksinkertaisti määrän vuoden 1800 320 miljoonaan. Ajoittaiset levottomuuskaudetkaan eivät muuttaneet enää kehityksen suuntaa - vuonna 1900 kiinalaisia oli 450 miljoonaa, vuonna 1950 520 miljoonaa ja 1975 jo 720 miljoonaa. Läntinen lääketiede rokotuksineen alensi rajusti lapsikuolleisuutta.

Vuosina 1950-1975, ennen yhden lapsen politiikkaa, Kiinan väkiluku kasvoi joka kuukausi noin 0,7 miljoonalla, vaikka väliin mahtui "suuren harppauksen" kaltaisia taantumajaksoja.

Ahvenaisen mukaan tärkeä sysäys Kiinan väestönkasvulle oli se, että 1700-luvulta lähtien sodat eivät verottaneet väestöä kuten aikaisemmin. Kiinan sotateknisen heikkouden vuoksi sodat rajoittuivat rannikoille ja rajoille ja jäivät lyhyiksi.

Kiinasta ei myöskään ollut merkittävää siirtolaisuutta muihin maihin. Aiemmin yleisen kaukopurjehduksen Kiinan keisarit olivat kieltäneet jo 1500-luvulla.

TOISEN Aasian tuntijan, Jyväskylän yliopiston kulttuuriantropologian emeritusprofessorin Ilmari Vesterisen mielestä kysymys on väärin asetettu. Pitäisi kysyä: "Kuka on kiinalainen?"

Vesterinen vastaa itse, että kiinaksi kirjoittava. Kymmenistä eri kansoista koostuvaa Kiinaa on hyvä verrata esimerkiksi koko Eurooppaan. Kiinan yhteen nivova sosiaalinen kitti on yhteinen kirjoituskieli. Pitkään maantieteellisesti eristäytynyt Kiinan ydinalue muodostaa historiassa ainutlaatuisen kulttuuriyhteyden, ja yhtenäisyyttä korostavassa kulttuurissa yhteinen kirjakieli on tasoittanut monia näkemyseroja.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Uusimmat

Kolumnit

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.