Miksi suhdannekäänteet tuntuvat tulevan yllättäen?

Makrotaloudellisia ennusteita Suomelle laativat tutkimus- ja ennustelaitokset ovat alentaneet bruttokansantuotteen (BKT:n) kasvuennustettaan kuluvalle vuodelle 2009 useita kertoja. Joulukuun alun jälkeen julkistetuista ennusteista laskettuna keskiarvo- eli ns. konsensusennuste on noin -1.2 prosenttia. Vielä viime syyskuussa tämä konsensusennuste oli noin +1.6 prosenttia.

Suhdanne-ennustajia on moitittu paitsi ennusteiden hitaasta tarkentumisesta, myös epätarkoista ennusteista. Ennusteet aliarvioivat vuoden 2007 BKT:n kasvun, viime vuoden osalta käynee toisinpäin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen ennustevirhe on vuoden ennustehorisontilla ollut (suuntaan tai toiseen) yhden prosenttiyksikön.

TAVANOMAISTA SELVÄSTI suurempia ennustevirheitä tehtiin 1990-luvun alun laman alkaessa ja sen aikana. Ensin virhe tehtiin siinä, että 1980-luvun lopulla laskusuhdanteen odotettiin alkavan, mutta niin ei käynytkään.

Kun suhdanne lopulta kääntyi ja lama tuli, sen alku ennustettiin epätarkasti. Myös sen syvyys ja kesto aliarvioitiin aluksi. Myös syksyllä 2001 makroennustajia arvosteltiin siitä, etteivät ne ennustaneet suhdannekäännettä riittävän ajoissa.

Miksi suhdannekäänteet tuntuvat aina tulevan yllättäen? Ovatko Suomea koskevat talousennusteet epätarkempia kuin muualla? Vai onko Suomen kansantalouden kehityksen ennustaminen vaikeampaa kuin muiden maiden? Suhdannekäänteet tulevat yllättäen osin siksi, että niitä ei itse asiassa pitäisikään voida ennustaa tarkasti. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi kotitalouksien kulutus- ja yrityksien investointipäätökset tänään perustuvat pitkälti niiden näkemyksiin tulevasta.

Nämä päätökset puolestaan vaikuttavat tulevaan kehitykseen. Siten yllättävä muutos tulevaisuuden näkymissä heijastuu taloudelliseen toimeliaisuuteen jo tänään.

JOS MAKROENNUSTAJAT ennustaisivat yllättäen selvää käännettä ensi vuodelle ja ennustetta pidettäisiin uskottavana, käänne tapahtuisi jo tänään. Ennuste voi näin ollen muuttaa itse itsensä epätarkaksi.

Suomea koskevat talousennusteet eivät ole merkittävästi epätarkempia kuin muissa voimakkaasti vientivetoisissa maissa. Suomea koskevien talousennusteiden osumatarkkuus on ilmeisesti ollut samankaltainen kuin esimerkiksi Japanissa ja Irlannissa.

Ennusteiden tarkkuutta arvioitaessa on hyvä myös muistaa, että Suomen kokonaistuotannon toteutuneen kasvuvauhdin vaihtelu on ollut suurta, kun sitä verrataan muihin teollistuneisiin maihin.

Käsillä olevaan laskusuhdanteeseen kohdistuvia ennusteita arvioitaessa vertailukohdaksi on perusteltua ottaa se, että vielä alkuvuodesta 2008 lähes kaikki kansainvälisesti tunnustetut ennustelaitokset ennustivat sekä Yhdysvaltoihin että Eurooppaan noin yhden prosentin kasvua vuodelle 2009.

Jotta pientä avotalouttamme koskevat ennusteet olisivat olleet parempia, kotimaisten ennustajien olisi ilmeisesti pitänyt ennustaa tämä kansainvälinen kehitys kansainvälisiä ennustajia tarkemmin?

Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori Jyväskylän yliopistossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.