Millainen lapsi meille kelpaa?

Otsikko on suora lainaus professori Kari Uusikylän juhlaesitelmästä, jonka hän piti sunnuntaina Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittokokouksessa Oulussa. Luovuuden ja lahjakkuuden tutkijana tunnettu professori kertoi Suomestakin löytyvän jo kahdeksanvuotiaita, jotka ovat masentuneita suorituspaineiden takia.

Siis suorituspaineita alakoulun toisella luokalla? Silloinhan lapsuuden pitäisi olla vielä huoletonta ja iloista leikkiä.

Onko vain ajan kysymys, milloin meille rantautuvat uusimmat opit rapakon takaa? Yhdysvalloissa Parempi lapsi -instituutti kouluttaa huippuäitejä, jotta he voisivat tunnistaa lapsensa piilevät lahjakkuudet mahdollisimman varhain.

Lapsen parasta voi myös edistää lukemalla opaskirjan Miten moninkertaistan lapseni älykkyysosamäärän? Esimerkin voimaan uskovat voivat tilata postimyynnistä suurmiesten pahvitauluja, joilla voi koristaa lastenhuoneen.

Monet maailman huipulle kohonneet urheilijat ovat eläneet lapsuutensa tehovalmennuksessa, jossa varmasti jo geeneissä saatua poikkeuksellista lahjakkuutta on jalostettu lähes yötä päivää. Tuloksena on lajinsa huippusuorittaja, mutta hyvin usein äärettömän onneton ihminen, joka menestyksestä huolimatta sortuu huumeisiin ja itsetuhoisiin tekoihin.

PARASTA "luovuusvalmennusta" lapselle on Uusikylän mukaan huoleton ja turvallinen, tavallinen elämä ilman suorituspaineita. Vaikka "Amerikan opit" toisaalta naurattavat ja toisaalta kauhistuttavat, on hyvä miettiä myös suomalaisen yhteiskunnan suorituskeskeisyyttä. Meilläkin lahjakkuusleimoja lyödään lapsiin aivan liian varhain.

Nuoren Suomen ja ajatushautomo Demoksen viime viikolla julkistettu manifesti vaatii palauttamaan leikin "katu-uskottavuuden". Takana on huoli siitä, että kaksi kolmesta alle 18-vuotiaasta liikkuu liian vähän.

Ennen vanhaan maalla kiipeiltiin puissa ja hypittiin heinäkasoissa. Nyt liikkua voi vain ohjatusti, ja usein kilpailumenestykseen tähtäävissä seuroissa.

Onneksi vastavoimia on löytynyt, kuten Jyväskylässä parhaillaan meneillään oleva Parkour-akatemian leiri lapsille. Ohjelmassa on muun muassa tasapainoilua kaiteilla ja muurien ylittämistä, loikkimista ja pomppimista.

Parkour on aikuistenkin harrastama laji, joka rantautui Suomeen Pariisin lähiöistä vuonna 2003. Pyrkimyksenä on liikkua vauhdikkaasti ja kekseliäästi jokapäiväisessä ympäristössä. Leikki vaati siis hienon nimen tullakseen uudelleen löydetyksi!

ERÄS ÄITI kertoi järkyttyneenä, kuinka nelivuotiaan lapsen neuvolatarkastuksessa terveydenhoitaja oli pyytänyt lasta kirjoittamaan nimensä piirtämänsä tikku-ukon alle. On ymmärrettävää, että lapsen hienomotorisia taitoja halutaan testata laittamalla hänet piirtämään, mutta kirjoitustaidon vaatiminen kolme vuotta ennen koulunaloitusikää tuntui äidistä käsittämättömältä.

Tuossa perheessä kun ei oltu vielä aloitettu lahjakkuusvalmennusta vaan annettu lasten leikkiä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.