Milloin velkasaneeraus alkaa?

Brittiläinen The Economist on yksi Euroopan arvostetuimmista talouslehdistä ja sen artikkeleita ja kannanottoja seurataan tarkasti eri puolilla maailmaa.

Lehti julkaisi äskettäin artikkelin euron kriisistä. Juttua markkinoitiin kansilehden piirroksella, jossa virta vie euroalueen johtajien venettä kohti putousta.

Artikkelin mukaan euroalueen pelastaminen syvenevästä kriisistä edellyttää politiikan muutosta. Tähän saakka käytetyillä keinoilla Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja eivät selviydy.

Arvio perustuu lehden käyttämien asiantuntijoiden laskelmiin, joiden mukaan Kreikan valtiovelka nousee vuoteen 2014 mennessä 165 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Niissä asetelmissa Kreikalla ei ole mitään mahdollisuuksia saada aikaan riittävää talouskasvua, joka on velkojen hoidon perusedellytys.

The Economist julistaa, että euron kriisissä on aika siirtyä "Suunnitelmaan B". Ylivelkaantuneille euromaille on annettava anteeksi huomattava osa veloista. Ja sen parempi, mitä nopeammin velkajärjestelyt aloitetaan.

MITEN PALJON saksalaisilla ja ranskalaisilla pankeilla on saatavia Kreikasta, Irlannista, Portugalista ja Espanjasta?

Käytettävissä olevien tietojen mukaan saksalaispankkien saatavat olivat viime kesänä reilusti yli 400 miljardia euroa ja ranskalaisten pankkien lähes 100 miljardia euroa vähemmän.

Myös brittiläiset pankit ovat lainanneet neljälle velkaongelmamaalle lähes saman summan kuin ranskalaiset rahalaitokset.

Näin päästään tulokseen, jonka mukaan saksalaisten, ranskalaisten ja brittiläisten pankkien saatavat ovat yli biljoona euroa eli tuhat miljardia euroa. Se on niin valtava rahasumma, että sen hahmottaminen on vaikeaa. Se on kaksikymmentä kertaa suurempi kuin Suomen valtion budjetti.

Eivätkä ongelmamaiden velat ole siinä läheskään kaikki. Monien muidenkin maiden pankeilla on saatavia.

Tilanne on periaatteessa yksikertainen ja tuttu talouden pienistä ympyröistä. Pahasti ylivelkaantuneen ainut mahdollisuus selviytyä edes jotenkin on pääsy velkasaneeraukseen.

SUOMI on niiden maiden ryhmässä, jota eivät ole enää halukkaita lisäämään vastuitaan kriisimaiden auttamiseksi viime vuonna perustetussa Euroopan vakuusrahastossa.

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sanoi viime torstaina kansanvälisen uutiskanavan CNN:n haastattelussa, että Suomi ei ole valmis kasvattamaan vakuusrahastoa. Sen sijaan Suomi on valmis neuvottelemaan keinoista, joilla rahaston käyttö saadaan joustavammaksi.

Ehkä rahaston käytön tehostamisella voitetaan hiukan lisää aikaa. Ilmeisesti siirtyminen velkasaneerauksen tielle on erittäin vaikeaa ja päätöstä lykätään niin pitkään kuin mahdollista.

Mutta entä jos The Economist on oikeassa painottaessaan, että mitä pidemmälle velkajärjestelyjä siirretään sitä kivuloisempaa se on?

Saa nähdä, mihin päättyy EU:n huippukokous helmikuussa. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.