Ministeriöt tehokuurille

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) puuttui Keskisuomalaisen haastattelussa (11.9.) oikeaan asiaan. Hän haluaa tehostaa ministeriöiden toimintaa.

Virkkunen ei ole ensimmäinen ministeri, joka ensin ajaa aluehallinnon tehostusta ja sitten kiinnostuu myös keskushallinnosta.

Hallintoministeri Jouni Backman (sd.) tuli Lipposen I hallituksessa (1995–99) tunnetuksi läänien lahtaajana. Savonlinnalainen Backman johdatteli lääniuudistusta, jonka käytännön tekijänä oli Ritva Viljanen. Viljanen on nyt Helsingin apulaiskaupunginjohtaja.

Lääniuudistuksessa lopetettiin maakuntaläänit. Suurläänejä pidettiin kriitikoiden puheissa turhana väliportaana ja kooltaan aivan liian suurina. Keski-Suomi kuului Länsi-Suomen lääniin, jonka maaherra istui Turussa. Juuri kukaan ei muista suurlääniajan maaherroja ja käytännön kontaktit tähän hallintotasoon olivat vähäisiä.

Suurläänit lakkautettiin kaikessa hiljaisuudessa 2009. Valtion aluehallinto on viime vuosina ollut elyjä, aveja, te-keskuksia ja ties mitä kirjainlyhenteitä.

Backmanin ja Viljasen tavoite oli lääniuudistuksen jälkeen pureutua valtion keskushallintoon ja Helsingin virkaherrojen asioihin. Se jäi toteutumatta.

Nyt ministeri Virkkunen miettii, että 12 ministeriötä voisi yhdistää yhdeksi valtioneuvostoksi. Ministeriöt ovat itsehallintoalueita valtion ylimmällä huipulla.

Lähes jokaisella ministeriöllä on hallintoyksikkönsä, palkanlaskentansa, kielenkääntäjänsä ja autonkuljettajansa. Ministeriöt ovat myös valinneet oman makunsa mukaiset tietojärjestelmät ja henkilöstöpolitiikkakin vaihtelee. Ministeriöiden palkkatasot heittelevät vähän sen mukaan, millaisen perinteen menneiden vuosikymmenen ministerit, kansliapäälliköt ja valtiosihteerit ovat kulloiseenkin ministeriöön jättäneet.

Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus teki vuosi sitten iltakoulussaan päätöksen, että maassa on vuoden 2015 alussa nykyistä yhtenäisempi keskushallinto.

Mallia voi ottaa Ruotsista. Siellä on muodollisesti yksi valtioneuvosto, jossa sitten on ministereitä.

Valtion keskushallinnossa työskentelee 5 000 ihmistä. Vaikka ministeriöitä ei täysin yhdistettäisikään yhdeksi valtioneuvostoministeriöksi, ainakin tukipalvelut ja henkilöstö voisivat olla yhden valtioneuvoston alla. Keskittämisellä olisi ehkä mahdollista saada 5–10 prosentin vuotuiset kulusäästöt valtion keskushallinnosta. Sillä olisi symbolista merkitystä. Ministeriöiden pitäisi itsekin säästää eikä vaatia sitä vain muilta.

Myös valtion paikallishallintoa oli syytä suoraviivaistaa. Nyt ministeriöt toimivat alueilla itsellisesti ja ristiriitaisesti.

Ongelma on, että valtionhallinnon yksiköt ovat aivan eri aluejaoilla. Keski-Suomi suuntautuu niin itään, etelään kuin länteenkin.

Vanhat läänit olisivat paras valtion aluehallinnon nimi ja muoto. Maaherra johtaisi lääniä. Tämä olisi ymmärretty nimike valtion alueelliselle ykköshenkilölle.

Läänien kannattaisi olla maakunnan kokoisia tai sitten sopivan kokoisia uusläänejä.

Aluehallinnon kirjainleikit olisi jo aika lopettaa ja löytää vuosikymmeniä kestävä hallintotapa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.