Ministerit sijoittavat muiden rahoja

Suomalaisten varat ovat tunnetusti kiinni asunnoissa tai lepäävät pankkitileillä. Ensin mainittuja ei voi enää ainakaan halvoiksi haukkua. Jälkimmäiset eivät puolestaan tuota juuri mitään.

Kotitalouksien asunto- ja kiinteistöomaisuus sekä talletukset muodostavat liki 400 miljardin euron varallisuusmassan. Luku perustuu Euroclearin, Finanssialan, Pörssisäätiön, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tietoihin. Hätkähdyttävästi tämä matalan tuoton kohteissa makaava potti on jopa yli kymmenkertainen suhteessa kotitalouk-sien suoriin 35 miljardin euron pörssiosakeomistuksiin.

Johtopäätös on yksinkertainen ja erittäin suoraviivainen: liian moni opetetaan pienestä pitäen välttämään ”pörssipeliä” sekä ”sijoittamaan” rahansa yleisesti hyväksytymmin lattioihin ja seiniin. Tätä roolimallia seuraavalle sukupolvelle siirtää myös valtakunnan kaapin päällä seisojien lauma. Läpivalaisu maan hallituksen sidonnaisuuslistauksiin paljastaa, että vain joka kolmas nykyministeri ylipäätään omistaa pörssiosakkeita. Joka hallituspuolueesta löytyy useam­pia jäseniä nollakerhoon.

Viimeistään ministeritason tuloista luulisi jäävän jotain säästöön. Ainoana edes sinne päin yleisiä sijoitusviisauksia noudattelevana voi mainita Anne-Mari Virolaisen (kok.) osakesalkun, joka on hajautettu tusinaan pörssiyhtiöön – jopa yhteen tanskalaiseenkin. Skaalan toisesta laidasta löytyy ”kaikki tai ei mitään”-tyyliä harjoittava Kai Mykkänen (kok.), joka on sijoittanut pelimerkit yhdelle hevoselle, Björn Wahlroosin Sammolle. Ääripäiden väliin mahtuvat osakkaat Timo Soini (sin.), Petteri Orpo (kok.), Jari Leppä (kesk.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Poliitikolla pitäisi olla kokemusta sijoitustoiminnasta, jotta hän ymmärtäisi, millaisessa ympäristössä sijoittajaa innostaa riskeerata rahansa investointeihin, jotka luovat paitsi tuottoa myös työtä.

Näinä päivinä maan horjuva hallitus yrittää vajavaisin kokemuksin edistää sijoitussäästötiliä. Tämä olisi tuote, johon säästäjä voisi siirtää rahansa ja jonka sisällä hän kävisi kauppaa mm. osakkeilla ilman välitöntä verotusta. Verot maksettaisiin tuottoja tililtä pois nostettaessa. Tämä tehostaisi pääomien ohjautumista kasvuyrityksiin, kun myyntivoittovero ei vähentäisi intoa ”hevosen vaihtamiseen”.

Toivottavasti ministeripoloiset ymmärtäisivät, että vain harva säästäjä haluaa pelkästään veivata salkullaan edestakaista osto- ja myyntiliikehdintää. Sijoitussäästötili olisi vieläkin kovempi juttu, jos sen sisällä saisi sijoittaa myös osingot verotehokkaasti kasvamaan korkoa.

Valtiovarainministeriöltä putkahti vastikään ulos Eri sijoitusmuotojen verokohtelu -niminen julkaisu, jossa tätä näkökulmaa ei liikaa markkinoida. En vaadi yksityis-sijoittajille mitään erivapauk-sia, vaan pääsemistä omin avuin kustannustehokkaasti samalle viivalle kuin pankkien riistohintaiset sijoitusrahastot. Niillä on jo kyseinen osinkojen verotehokkaan uudelleensijoittamisen mahdollisuus.

Nyt talletuksissa lojuu 90 miljardia euroa rahaa vailla järkevää tuottoa. Helsingin pörssin arvo pyörii 300 miljardissa eurossa. Kotitalouksien talletuksia aktivoimalla voisi ostaa pyöreästi 30 prosenttia koko pörssilistasta – ja kasvattaa pääomatuloveroja pitkällä aikavälillä tuntuvasti.

Kirjoittaja on Nordnetin osake-strategi ja sijoituskirjailija.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .