Minne menet Kuhmoinen?

Pentti Rytkönen

Kuhmoinen on useimmille keskisuomalaisille tuiki tuntematon paikka. Sen on siellä jossakin Jämsän takana. Onhan näitä. Kinnula täältä etelän suunnasta on yhtä tuntematon. Itse asiassa koko Suomi on täynnä tuntemattomia paikkoja, vaikka kotimaamme onkin. Suomi on iso maa. Kun ajaa vaikkapa Keski-Suomesta Käsivarren Lappiin tajuaa jotakin tästä maasta. Saa istua autossa liki kellon ympäryksen.

No mikä on sitten Kuhmoinen? Entinen hämäläispitäjä ja varmaan oikeasti vieläkin, vaikka muodollisesti kuuluu Keski-Suomeen. Samaa Hämettä on naapurikin Jämsä, Keski-Suomeen kuuluva.

EN IKINÄ oikein pääse irti ajatuksesta, että Keski-Suomessa maakuntana on jotain falskia. Se on kasattu perinteisten maakuntien raja-alueista, Savosta, Pohjanmaasta, Hämeestä. Tällaista ei saisi kirjoittaa, eikä edes puhua lehdessä, jonka yksi päämantra on Keski-Suomen maakunnan edistäminen ja tukeminen.

Okei, Keski-Suomi on maakuntana saanut arvonsa ja asemansa, mutta rajoilla kihisee, erityisesti etelärajalla. Jämsä pääsi hämäläisperinteistään jotenkin irti. En tiedä, miten.

Jukka Virtanen piti ja pitää varmaan edelleen yllä koskelaisidentiteettiä, vaikka kuntaliitos tulikin. Mutta onko siinä mitään hämäläistä? Tuskinpa.

Se on tehdasyhdyskunnan omalaatuista kulttuuria, jota edes Jämsä ei ole pystynyt Kaipolan tehtaallaan tavoittamaan reilu puoli vuosisataa myöhemmin.

KUHMOINEN on seutukunnan maaseutujäsen. Jos siis ajatellaan, että Jämsän seutukuntaan kuuluvat Jämsä, Jämsänkoski ja Kuhmoinen. Jämsänjokilaaksoon katsottiin aikaisemmin kuuluvan vain Jämsän ja Jämsänkosken.

Mistä Kuhmoinen tunnetaan? Ei oikein mistään. Paitsi mökkiläiset. Kesäasukkaitahan siellä on vaikka jakaa naapureille. Ja onhan se Päijänteen rantakunta. Suurjärvi on Kuhmoisten valtti. Tuhannet kesämökit Päijänteen Kuhmoisten muiden satojen järvien rannoilla ovat hiljaista suomalaista voimavaraa, joka ei näy julkisuudessa.

Kuhmoinen ei kuntana juurikaan näy medioissa. Viimevuodet liimalevytehdas Lockwoodin jälkeisestä polemiikista, konkurssista ja muista sotkuista ripin rapin selvinnyt kunta on yrittänyt joten kuten saada julkisuuskuvaansa kuntoon. Se ei ole ollut helppoa. Kuhmoisten yksi valtti on Isojärven kansallispuisto, joka majavineen, liekö niitä enää, oli ehkä ainoalaatuinen.

KUHMOISTEN kulttuurihistoriallisesti merkittävin paikka on entinen Hannikaisen musiikkisuvun kesäpaikka Tehinniemessä. Tosin sekin on nyt uudessa omistuksessa ja uuteen uskoon laitettuna.

Vanha Kuhmoinen on kokonaisuudessaan uudessa uskossa. Samoin iso osa kunnallispolitiikan päättäjistä on uusiutunut, ja päättämiskulttuuri on uusiutunut. Entisten paikallisten maatalousyrittäjien tilalle on tullut muualta muuttaneita, lähinnä eläkeläisiä. Tästä kunnallispolitiikka on saanut uutta virtaa.

Julkisuudessa Kuhmoisista näkyvät valtakunnallisesti eniten erämessuilla Heimo Rosellin puukot. Hyvä sekin. Terävällä terällä on sijaa ukkokunnassakin.

pentti.rytkonen@

keskisuomalainen.fi

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen aluetoimittaja Jämsästä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.