Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

Arvopaperivälittäjä Jérôme Kerviel aiheutti tekaistuin johdannaiskaupoin ja tietomurroin ranskalaiselle Société Générale -pankille ennätykselliset, noin 4,9 miljardin tappiot markkinoiden käännyttyä laskuun vuodenvaihteessa. Kun tilanne paljastui pankin tiedotteen mukaan lauantaina 19.1.2008, Kerviel sai potkut, mutta alustavassa tutkinnassa ei voitu näyttää hänen tavoitelleen huijauksilla omaa etua.

Aiempi ennätys osakepörssivälittäjän huijauksessa oli tiettävästi Barings-pankin Nick Leesonilla, jonka huijaus oli "vain" miljardin luokkaa (noin 800 miljoonaa puntaa vuonna 1995). Barings-pankki joutui ongelmiin ja myytiin yhden punnan nimellisestä hinnasta hollantilaiselle ING-pankille. Société Générale sen sijaan pystynee näyttämään voittoa ja jatkamaan halutessaan toimintaansa itsenäisenä. Leeson vietti 6,5 vuotta singaporelaisessa vankilassa ja hänen tarinastaan tehtiin elokuva. Ehkäpä Kerviel tempuillaan seurasi (ja seuraa) Leesonin viitoittamaa tietä.

ARVIOIDEN MUKAAN Kervielin tekaistuilla kaupoilla peitellyn johdannaissalkun nimellisarvon on pitänyt olla noin 50 miljardia euroa, jotta noin 5 miljardin tappio on voinut syntyä. 50 miljardia euroa on enemmän kuin Suomen valtion budjetti ja lähes yhtä suuri kuin Nokian liikevaihto vuonna 2007.

Tällaisten sijoitussalkkujen pyörittelyn pitäisi herättää pankinkin kirjanpito-osastolla ja selvitystiskeillä jotain huomiota, etenkin kun Ranskan pörssiviranomaiset olivat varoittaneet pankkia Kervielin kaupoista.

Työntekijän moraali on kyseenalainen, mutta myöskään työyhdistelmää, jossa yksilö pystyy tekemään tällaisia huijauksia, ei pitäisi esiintyä. Ei etenkään pörssinoteeratussa pankissa, jota koskevat standardoidut raportointi- ja vakavaraisuussäädökset.

Société Généralen toimitusjohtaja Daniel Bouton ja muu ylin johto saivat jatkaa tehtävissään, vaikka myös Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy painosti johtajia kantamaan vastuunsa puutteista yhtiön toiminnan valvonnassa.

ONKIN EPÄILTY, että johto on hyväksynyt välittäjiltään suuria riskinottoja, mutta nyt vain tammikuun pörssilaskun ja Kervielin "sijoitusten" suuruus pääsi yllättämään. Vuonna 2007 Kerviel oli ilmeisesti myös voitolla kaupoissaan.

Suomessakin tämä tapaus voi antaa viimeaikaisen pörssiheilahtelun myötä aihetta miettiä rahoitusriskejä ja sisäisen valvonnan toimivuutta, jotta vastaavat tilanteet vältetään ainakin omassa organisaatiossa. Toisaalta laskukaudellakin jotkut sijoitukset voivat olla tuottoisia ja laskukautta on yleensä seurannut nousukausi.

Kirjoittaja on laskentatoimen lehtori Jyväskylän yliopistossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.