Mitä laihojen vuosien jälkeen?

Seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta.

Finanssikriisi iski syksyllä 2008 ensin Yhdysvaltoihin ja levisi sitten valtioiden velkakriisinä Eurooppaan.

Yhdysvallat on jo vuosia sitten päässyt takaisin kasvuun ja Euroopassakin kasvu on virinnyt.

Suomen talouskasvu on ollut heikkoa jo seitsemän vuotta. Tai tarkkaan ottaen vuonna 2010 taloutemme kasvoi hetkellisesti 3,0 prosentin tahtia ja seuraavana vuonna 2,6 prosenttia mutta kaikki muut vuodet bruttokansatuote on supistunut tai ollut nollakasvussa.

Vuosina 1994–2008 Suomen talous kasvoi joka vuosi. Välillä kasvu oli vahvaa, kuten vuonna 1997 6,3 prosenttia, 2000 5,6 prosenttia ja 2007 5,2 prosenttia.

Suomessa oli siis todellakin peräkkäin 15 kasvun vuotta.

Jos kasvun ja taantuman vuosia olisi talouden sykleissä peräkkäin yhtä monta, niin olisimme laihojen vuosien suhdannekierron puolivälissä.

Näin toivottavasti ei kuitenkaan ole, vaikka Suomen kaltainen ikääntyvien ihmisten Japani on taloudeltaan jo kolmatta vuosikymmentä ollut hyvin hitaan kasvu ongelmissa. Työikäisen väestön vähentyminen vie taloudesta elinvoimaa, joka pitäisi korvata normaalia huikeammalla tehokkuuden kasvulla.

1990-luvan lamasta alkanut talouden pitkä kasvuvaihe oli poikkeus Suomessa koettuihin talouden sykleihin. Yleensä talouden nousut ja laskut seuraavat toisiaan 5–6 vuoden välien eli lähes Raamatun rytmiin. Silti talouden supistumisen vuodet ovat hyvin harvinaisia. Normaalikierrossa kyse on talouskasvun kiintymisestä ja hidastumisesta.

Vuoden 1961 jälkeen Suomen talous on supistunut vain vuosina 1991–93, 2009 ja 2012–2014. Viime vuonna talouskasvu jäi lähelle nollaa. Eli elämme historiallisesti poikkeuksellisia aikoja.

Keskisuomalaisen lukijalupaus päivittyy alkavalle vuodelle. Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta vuoden tärkein asia on sote- ja itsehallintouudistus.

Maakuntajakoon perustuva uudistus on historiallisesti suuri muutos julkisen hallinnon ryhmittelyssä. Muutos jakaa Suomea voittaviin ja valitettavasti myös häviäviin alueisiin. Keski-Suomi on viidenneksi suurimpana maakuntana sopivan kokoinen itsehallinnolliseksi maakunnaksi.

Keski-Suomen kannalta itsehallinto on myönteinen kehitysvaihe. Sen onnistuminen vaatii hyvää maakunnallista yhteishenkeä. Tänään päivittyvässä lukijalupauksen vuoden 2016 osiossa Keskisuomalainen lupaa sen eteen tehdä parhaansa.

Vuosi 2015 oli sanomalehti Keskisuomalaiselle uutistyössä vilkas vuosi, vaikka taloudellisesti ajat ovat lehdelle raskaita. Keskisuomalainen nousi viime vuonna Kansallisessa mediatutkimuksessa (KMT) kokonaistavoittavuudeltaan maamme kolmanneksi suurimmaksi sanomalehdeksi. Keskisuomalaisen paperilehti ja verkkolehti oli Helsingin Sanomien ja Aamulehden jälkeen maamme luetuin. Luetumpi kuin Turun Sanomat tai Kaleva.

Siteerattujen uutisvoittojen osalta vuosi 2015 oli myös vilkas. Keskisuomalaisen lukijat saivat STT:n vuoden 2014 siteerausmittauksen mukaan lukea maan eniten siteerattuja uutisia.

Toivotan kaikille Keskisuomalaisen lukijoille hyvää alkavaa lehden lukuvuotta!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.