Mitä olisi tapahtunut, jos..?

Eljas Erkon elämäkerta on odotettu merkkitapaus.

Ohto Mannisen ja Raimo Salokankaan Eljas Erkko Vaikenematon valtiomahti -teoksen (2009) ilmestyminen sattuu sopivasti ajankohtaan, jolloin suomalaisia kiinnostaa talvisota. Erkon poliittisen vallan ja vastuun huippu oli vuosi ulkoministerinä ennen talvisotaa.

J. K Paasikiven mukaan talvisota oli Erkon sota.

PROFESSORI Manninen kuvaa vivahteikkaasti ulkoministeri Erkon osuuden Suomen politiikassa syksyn 1939 neuvotteluvaiheessa.

Manninen osoittaa, miten avainasemissa olleet henkilöt erehtyivät arvioidessaan tulevaa. Erkko suhtautui kielteisesti alueluovutuksiin yleensä ja aivan ehdottoman torjuvasti tukikohdan luovuttamiseen Suomenlahden rannikolta.

Erkon linja on ymmärrettävissä, sillä hän oli - toisin kuin Mannerheim - vakuuttunut, ettei Neuvostoliitto hyökkäisi. Erkko oli Stalinin "bluffaamisesta" niin varma, että hän esitti vielä 20.11.1939 osaa armeijasta kotiutettavaksi.

Erkko erehtyi. Mannerheim ennusti oikein. Neuvostoliitto hyökkäsi 30.11.1939.

Mannerheim ennusti myös, ettei Suomi kestäisi puna-armeijan hyökkäystä kuin muutaman viikon. Pessimistinen käsitys maan puolustuskyvystä perustui ammattisotilaan asiantuntemukseen ja tarkkoihin tietoihin aseiden ja muiden varusteiden laadusta ja määristä.

Mutta myös Mannerheim erehtyi. Suomen puutteellisesti varustettu armeija torjui Neuvostoliiton ensimmäisen rynnistyksen kaikilla rintamilla ja kesti romahtamatta maaliskuulle 1940 saakka.

Stalinkin erehtyi. Neuvostoliiton diktaattori arvioi Suomen puolustuskyvyn suunnilleen yhtä heikoksi kuin Mannerheim, joskin eri perustein. Stalin arveli, etteivät suomalaiset työmiehet ja pienviljelijät puolustaisi maataan. Mannerheim ei sitä epäillyt.

MANNINEN esittää oman arvionsa Erkon linjasta vuonna 1939. Siltä osin teksti poikkeaa yllättävästi yli 700-sivuisen elämäkerran tutkimuksellisesta peruslinjasta. Manninen on lähtenyt tavanomaiselle, mutta historiantutkimukseen ehdottomasti kuulumattomalle jossittelun ja spekuloinnin tielle: "Toisaalta nykyisen tietomme perusteella tukikohdan luovuttaminen mistä tahansa Suomenlahden rannikkoalueelta olisi todennäköisesti johtanut Suomen muuttamiseen neuvostotasavallaksi, Baltian maiden tapaan."

Historiantutkijalla ei ole vastausta kysymykseen, mitä olisi tapahtunut jos, vaan mitä on tapahtunut ja miksi.

Eljas Erkko oli aikansa suuri suomalainen, vaikenematon valtiomahti, kuten hänet osuvasti kirjan nimessä määritellään. Elämäkertaan sopii huonosti arvio siitä, mitä olisi tapahtunut, jos Suomi ei olisi toiminut Erkon linjan mukaisesti.

Jossittelulla ja tarkoitushakuisella spekuloinnilla Manninen nostaa Erkon Suomen pelastajaksi. Se on jotakin muuta kuin historiantutkimusta.

Maan pelasti suomalaisten sotilaiden torjuntataistelu ja hallituksen realismi rauhanteossa maaliskuussa 1940.

lasse.kangas@

keskisuomalainen.fi

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.