Mitä on kiertotalous?

Kiertotalous on tällä hetkellä Euroopan unionin ympäristöpolitiikan kuuma peruna. EU-komission kiertotalouden kehittämistä koskeva tiedonanto valmistuu vuoden 2015 aikana. Kiertotalous-termi on myös jalkautumassa Suomeen, ja kiertotalouden kasvavat mahdollisuudet ovat mukana uudessa hallitusohjelmassa.

Kiertotalouden innoittajana ja oppiäitinä toimii luonto. Näin syksyn lähestyessä voi antaa yksinkertaisen esimerkin: Metsäkanalintu syö mustikan. Ihminen syö linnun, ja lopulta mustikan ravinteet ovat kiertäneet mökkikäymälän kautta maan mullaksi. Esimerkkiä voisi jatkaa ja muokata loputtomiin.

Luonnon ohella ihmisen kehittämä toiminta muodostaa erilaisia kiertoja. Tästä esimerkkinä metsäteollisuus, joka toimii kiertotalouden ytimessä.

Toimiala on harjoittanut kiertotaloutta myös silloin kun sanaa ei vielä ollut olemassa: metsäteollisuudessa valmistetaan kestävästi hoidetusta, uusituvasta raaka-ainesta kierrätettäviä, lopulta energiana hyödynnettäviä tuotteita. Tehtaalla kiertävät tehokkaasti raaka-aineet, kemikaalit ja vesi.

Kiertotaloudessa kaikki käytettävät raaka-aineet pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja viisaasti. Tavoitteena on tuottaa vähemmillä resursseilla enemmän arvonlisää siten, että toiminannan haitalliset vaikutukset vähenevät.

Järkevästi toteutettuna kiertotalous voi olla tie kestävämpään kehitykseen, ja sen kansantaloudelliset vaikutukset voivat olla merkittävät.

Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra julkaisi viime vuoden loppupuolella selvityksen kiertotalouden taloudellisesta potentiaalista. Selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Tätä mahdollisuutta meidän kannattaa hyödyntää.

Kiertotaloudessa on tärkeää huomioida kokonaisuus. Mitä ovat ne toimet, joilla parannamme pitkällä aikavälillä kansantalouden kilpailukykyä ja toimintamme kestävyyttä ottaen samalla huomioon maailmanlaajuisen näkökulman?

Teollisuuden sivuvirtojen, eli sivutuotteiden ja jätteinen kierrättäminen on yksi arvonlisäyksen kohteista. Näissä arvokkaissa materiaaleissa on paljon potentiaalia tulevaisuuden raaka-ainevirroiksi.

Jo tällä hetkellä sivuvirtoja voidaan hyödyntää lannoitteena, maanparannusaineena ja rakennusmateriaalina. Sivuvirtojen jatkojalostaminen korkeamman jalostusasteen tuotteiksi moninkertaistaisi niistä saatavat taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt. Tämä on mahdollista, jos toimintaympäristö sen sallii.

Uusien liiketoimintojen syntyminen vaatii vahvaa osaamista ja suotuisaa liiketoimintaympäristöä. Kiertotalous kannustaa kehittämään liiketoimintaa yli toimialarajojen. Suomesta tähän löytyy paljon osaamista ja ammattitaitoa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten koulutusaste on kasvanut tasaisesti 70-luvusta lähtien. Liiketoimintaympäristöä voidaan parantaa sujuvoittamalla ympäristöluvitusta sekä poistamalla jäte- ja kemikaalisäädöksistä aiheutuvia kiertotalouden esteitä. Julkinen sektori voi edistää kiertotaloutta suosimalla uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

Parhaassa tapauksessa kiertotalous voi edistää työllisyyden ja talouden kasvua, investointeja sekä ympäristön tilaa. Kiertotalouden uhkana sen sijaan on olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytysten heikentäminen esimerkiksi luonnonvarojen käyttöä rajoittamalla tai tehottomalla jätepolitiikalla. Uhkien toteutumiseen meillä ei ole varaa.

Pessimistit vähättelevät, että onhan maailmassa kierrätetty ja lainattu iät ja ajat. Realistit pyrkivät yhdistelemään vanhaa, jatkuvasti karttuvaa osaamista sekä uusia ideoita. Näin tuotetaan oikeita hyötyjä.

Pöhinä kiertotalouden ympärillä jatkuu. Realisteina hyödymme siitä eniten.

Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntija.