Mitä tästä oikein tulee?

Monista syistä Suomen poliittiseen historiaan nimensä jättänyt Ahti Karjalainen (1923–1990) ei ollut innostunut, kun hänelle puuhattiin juhlakirjaa 60-vuotispäivän lähestyessä. Karjalainen antoi kuitenkin lopulta suostumuksensa sillä ehdolla, että kirjan nimi olisi ”Mitä tästä kaikesta oikein tulee?”

Karjalaisen juhlakirja on tullut mieleen, kun on yrittänyt seurata keskustelua kuntauudistuksesta.

 

Yritys uudistaa paikallishallintoa ja kuntajakoa ei ole uusi asia. On puhuttu ja suunniteltu milloin mitäkin.

Kokoomus on ollut tässä asiassa johdonmukainen.

Entinen kokoomuksen remonttimies ja puolueen puheenjohtaja vuosina 1979–1991 Ilkka Suominen huomautti jo parikymmentä vuotta sitten, että kuntien pitäisi olla vähintään seutukuntien kokoisia.

Kokoomuksella on nyt päähallituspuolueen valta ja mikäli pääministeri Jyrki Kataisen ja kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen puheisiin on luottamista, niin tällä vaalikaudella kuntien lukumäärä vähenee roimasti.

Aivan viime päivinä kuntauudistuksen valmistelusta tihkuneet tiedot panevat kuitenkin kysymään, että mitähän tästä kaikesta oikein tulee.

Viimeisten tietojen mukaan (Helsingin Sanomat 26.1.) jonkinlainen pohjaesitys on tulossa piakkoin julkisuuteen ja sen pohjalta kymmenet selvitysmiehet aloittavat työnsä maakunnissa.

Kovalla tohinalla aloitettu uudistus siirtyy ainakin yli syksyn kuntavaalien.

 

Ottaen huomioon puolueen pitkät perinteet ja johdonmukaisuuden kuntajaon uudistamisessa, ei ole syytä pelätä, että kokoomusministerit lipsuisivat hallitusohjelmaan kirjatusta kuntauudistuksesta.

Mutta mitä tekevät sosiaalidemokraatit?

Joitakin viitteitä siitä saatiin keskiviikkona Kunnallisalan kehittämissäätiön seminaarissa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) korosti, että Suomessa voi olla tulevaisuudessa nykyinen määrä eli 336 tai sitten 70 kuntaa, jos paikallishallinnon päättäjät niin haluavat. Hänen mukaansa kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Myöskään nykyisiä kuntayhtymiä palvelujen järjestäjinä ei peruspalveluministerin mukaan suljeta pois.

Guzenina-Richardsonin puheenvuoro on tulkittava niin, etteivät sosiaalidemokraatit ole ainakaan yksimielisesti sitoutuneet kuntauudistukseen.

Peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin linjaus poikkeaa ratkaisevasti kuntaministeri Virkkusen esittämistä tavoitteista.

 

Seminaarin ohjelma oli otsikoitui ”Valtavirtaa ja toisinajattelua”. Kuntaväki eri puolilta Suomea jäi kyselemään kummasta peruspalveluministerin puheenvuorossa oli kysymys.

Edustavatko Guzenina-Richardsonin linjaukset sosiaalidemokraattien valtavirtaa vai toisinajattelua?

Monet SDP:n kuntapoliitikot vakuuttivat, että valtavirtaa peruspalveluministerin näkemykset edustavat. Guzenina-Richardsonin arveltiin puhuneen kuntaväelle SDP:n ministeriryhmässä yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti.

Entistäkin epäselvempää on, mitä tästä kaikesta oikein tulee.

Kuntavaalien pääkysymys tästä joka tapauksessa tulee.