Moldovan ja Suomen tiet

Pieni ja köyhä Moldova pinnistelee Ukrainan tavoin idän ja lännen välimaastossa. Vastikään vaaleissa kolme länsimyönteistä puoluetta saivat yhdessä enemmistön parlamentissa, mutta yksittäisistä puolueista suurimmaksi voittajaksi nousi Venäjä-myönteinen sosialistipuolue.

Moldovan koko nykyhistoria on ollut länsimyönteisten ja Venäjää kannattavien ryhmien jatkuvaa kamppailua. Myös liittymistä Romaniaan on jaksettu vaalia.

Tilannetta Ukrainassa ja Moldovassa on usein vertailtu, kun Ukrainalla on separatistinsa Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloissa” ja Moldovalla Transnistriassa.

Vertailu on sikäli epäreilua, että Itä-Ukrainalla on lopulta paljon pienempi merkitys koko Ukrainalle kuin jo 1990-luvun alussa venäläisjoukkojen tuella ”itsenäistyneellä” Transnistrialla olisi Moldovalle.

Kun aikoinaan ulkomaantoimittajana kävin Moldovassa, Transnistrian pääkaupungista Tiraspolista jäivät mieleen lähinnä valtavat patsaat. Toinen esitti neuvostovaltion perustajaa V.I. Leniniä ja toinen kenraali Aleksandr Suvorovia, kaupungin perustajaa ja Katariina Suuren sotamarskia, joka alisti keisarinnalleen uusia kansoja Mustaltamereltä aina Puolaan saakka.

Toisella puolella ”rajaa”, Moldovan pääkaupungissa Chisinaussa ainakin akateeminen väki oli hyvin selvillä kansojemme kohtalonyhteyksistä historian pyörteissä. Moldova tai silloinen Bessarabia liitettiin ensi kertaa Venäjään vuonna 1812 eli samoihin aikoihin kuin Suomikin.

Keisarillisen Venäjän luhistuessa Moldova julistautui Suomen tavoin itsenäiseksi. Sitten yhteiset tiet erosivat, kun itsenäinen läntinen Moldova liittyi osaksi Romaniaa. Dnestr-joen itärannalta Ukrainan suuntaan pystytettiin ”Moldovan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta”.

Pian historian ratas heitti Suomen ja Moldovan kohtalot taas yhteen, Molotovin-Ribbentropin sopimuksella syksyllä 1939 osiksi Neuvostoliiton etupiiriä. Neuvostoliitto liitti Moldovan alueisiinsa kesällä 1940. Suomen osalta sama ei koskaan onnistunut.

Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, Romania liittyi hyökkäykseen, sai takaisin Bessarabian ja Bukovinan ja liitti alaisuuteensa myös ”Transnistriaksi” kutsumansa, paljon nykyistä laajemman alueen neuvosto-Ukrainan eteläosasta. Romania tappoi alueillaan noin 300 000 juutalaista.

Sodan päätyttyä koko Moldova sovjetisoitiin. Luodakseen juuretonta suurvenäläisyyttä J.V. Stalin liitti Pohjois-Bukovinan ja Etelä-Bessarabian Ukrainaan ja Dnestr-joen itäpuolen teolliset venäläisalueet Moldovaan. Liitoksen väkivaltaisuus ilmeni jo riitelynä nimestä: moldovalaisille se oli Transnistria eli Dnestrin (romaniaksi Nistru) ”vastaranta”, itäpuolen venäläiset käyttivät venäjänkielistä nimeä ”Pridnestrovje”, Dnestrin ”tämä ranta”.

Transnistria olisi Moldovalle tärkeä. Siitä kertoo se, että neuvostoaikana Transnistrian teollisuus tuotti 80 prosenttia Moldovan kansantuotteesta, vaikka se kattoi vain 12 prosenttia Moldovan alueesta ja 17 prosenttia väestöstä. Ja silloin moldovalainen tupakka meni sentään koko valtavan neuvostomaan tarpeisiin ja Moldovan hienot viinit edustivat puolta koko Neuvostoliiton viinintuotannosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.