Monen kerroksen väkeä

Suomi on monilla mittareilla mitattuna maailman tasa-arvoisimpia maita, olipa kyse sukupuolten välisestä, sosiaalisesta tai yhteiskunnallisesta tasa-arvosta.

Yhteiskunnan jakautumisesta A- ja B-luokan kansalaisiin on puhuttu pitkään, ja tilanne alkaa olla hyvin huolestuttava. Huono-osaisuus kasautuu ja ainakin joidenkin tutkimusten mukaan myös ”periytyy”.

Epäkohtia on jokaisessa maassa ja yhteiskunnassa. Maailmassa kuitenkaan tuskin on Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi maita, joissa yhteiskunnan turvaverkko on niin kattava kuin meillä. Toki liian usein avun saanti ja avun saannin nopeus riippuu siitä, kuinka ponnekkaasti apua osaa vaatia.

Etiopiassa kohtasin ihmisiä, joiden ihmisarvon valtaväestö kyseenalaistaa. Tiettyjen ammattien harjoittajia, kuten entisiä metsästäjiä, savenvalajia ja nahkureita, pidetään saastaisina. Heidän peräänsä saatetaan sylkeä kadulla, ja he eivät voi esimerkiksi nousta julkiseen kulkuvälineeseen tai asua majatalossa, koska heidän uskotaan saastuttavan kosketuksellaan.

Etiopian syrjittyihin ihmisryhmiin kuuluvien on hyvin vaikea tai jopa mahdotonta päästä kouluun oman kyläkoulun ulkopuolelle, koska muiden lasten vanhemmat eivät halua lastensa opiskelevan samassa luokkahuoneessa saastuttavien ihmisten kanssa.

Koulunkäynti voi pysähtyä jo siihen, että koulumatkaa ei voi kulkea bussilla tai koululainen ei voi asua sisäoppilaitoksessa tai majoittua edes vaatimattomimpaan majataloon.

Kuulin Hosainan kaupungin kupeessa asuvilta savenvalajanaisilta, miten syrjintää tapahtuu myös seurakunnissa.

Luonnonuskoa harjoittaneita syrjittyjä savenvalajia viehättää ajatus Jumalan ja Jeesuksen tasavertaisesta rakkaudesta ihmisiä kohtaan, jokaisen ihmisen luovuttamattomasta ihmisarvosta ja mittaamattomasta arvosta Jumalan silmissä.

On hyvin vaikea kuvitella ristiriitaa, jonka savenvalaja kohtaa tulleessaan syrjityksi jopa kristillisen yhteisön sisällä.

Tapaamani naiset kertoivat, että esimerkiksi hautajaisissa, joissa tarjoillaan ruokaa, ei tule kuuloonkaan, että he saisivat syödä muiden kanssa. Heille annetaan syötäväksi muiden ruuantähteet.

Jaksan jatkuvasti hämmentyä kohdatessani yhteiskuntia ja asenteita, joiden on vaikea uskoa olevan 2000-luvulta.

Etiopian syrjittyjen, yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten asemalla on paljon yhtymäkohtia Intian kastittomien eli dalitien ongelmiin.

Intian kastilaitos on virallisesti lakkautettu jo yli 60 vuotta sitten. Tämän moni suomalainenkin muistaa koulussa Intiasta oppineensa.

Käytännössä kastilaitos vaikuttaa hyvin vahvasti miljoonien ihmisten elämään ja voi aiheut­taa hankalia tilanteita jopa isoissa yrityksissä korkeasti koulutettujen ihmisten välillä. Ylempään kastiin kuuluvan saattaa olla hyvin vaikeaa ottaa käskyjä vastaan alempaan kastiin kuuluvalta, joka kuitenkin on yrityksen hierarkiassa hänen yläpuolellaan.

Maailman ihmisoikeuksien toteutuminen on yhä globaali haaste, jonka ratkaisemisessa jokaisen ihmisen asenne kanssaihmisiin lähellä tai kaukana on avainasemassa.

Kirjoittaja on Kairossa asuva vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.