Monikulttuurisuudesta voisi tulla Jyväskylän valttikortti

Vapaus. Siinä on ensimmäinen tunne, joka valtaa mielen, kun pääsee pois armeijasta. Velvollisuus valtiolle on suoritettu, ja jokapäiväiset rutiinit vaihtuvat taas valinnan vaikeuteen siitä, mitä tekisi tänä iltana.

Kotiuduin reilu kuukausi sitten. Astuin varusmiehen saappaisiin heinäkuussa Tikkakoskella ja kirmasin kasarmin porteista viimeisen kerran Santahaminassa Helsingissä.

Väliin mahtui seitsemän kuukautta varusmiestoimittajuutta Ruotuväki-lehdessä.

Armeijan päätyttyä muutin omilleni Palokasta Jyväskylän keskustaan. Vihreät puserot ja maastohousut vaihtuivat monenvärisiin omiin vaatteisiin.

Uin taas kuin kala vedessä, kun sain vetää Afrikka-housut jalkaan ja soittaa säännöllisesti djembé- ja doundounrumpuja Mama Africa -ryhmäni kanssa.

Merkillepantavaa armeijassa oli se, että samanlaisiin vaatteisiin sopi hyvin monenlaisia ihmisiä. Tämän huomasi etenkin Santahaminassa, jossa palvelee paljon maahanmuuttajataustaisia ja ulkosuomalaisia varusmiehiä.

Kuten Santahaminan kasarmilla, Jyväskylän kävelykadullakin talsii vastaan hyvin erinäköisiä kasvoja.

Jyväskylässä on maahanmuuttajia reilut kaksi prosenttia, eli hieman maan keskiarvoa vähemmän, mutta maahanmuuttajat näkyvät kompaktin keskustan katukuvassa.

Rumpuharrastukseni kautta olen tutustunut Jyväskylässä maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin, etupäässä Afrikasta tulleisiin.

Olen huomannut, että monikulttuurisuus tuo rikkautta Jyväskylään - tarjolla on esimerkiksi maahanmuuttajien ohjaamia harrastusryhmiä nyrkkeilystä capoeiraan.

Jyväskylällä on potentiaalia tulla monikulttuurisuuden mallikaupungiksi.

Kaupunkiin voitaisiin esimerkiksi ottaa lisää pakolaisia. Tämä edellyttäisi tosin kielikurssien määrän lisäämistä.

Hyvä alku monikulttuurisuustyölle on se, että maahanmuuttajille tärkeän kohtaamispaikan, monikulttuurisuuskeskus Glorian rahoitus turvattiin viime joulukuussa.

Vieraat kulttuurit voivat tarjota jyväskyläläisille jotain rikasta ja räiskyvää. Siitä saa esimerkin, jos tulee tänä iltana ihmettelemään omasta mielestäni kaupungin parasta festivaalia eli Yläkaupungin Yö -tapahtumaa.

Yön ilmaisohjelman seassa on useita monikulttuurisia esityksiä, kuten Kheta Hotemin komutialaista rituaalimusiikkia - saattaisi olla tutustumisen arvoista - ja oman ryhmäni Mama African rumpu- ja tanssishow.

Itse aion heittäytyä illalla monikulttuuriseen tunnelmaan ja vetää rumpusoolot afrikkalaisen tyyliin - vaikka kädet verillä.

Kirjoittaja on Jyväskylän seutu -osaston kesätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.