Monta sotaa päällekkäin

Syyrian sisällissotaa on käydään jo kolmatta vuotta. Kuolleita on pitkälti yli sata tuhatta ja ulkomaille paenneet sekä maan sisäiset sotapakolaiset lasketaan miljoonissa. Sota saa jatkua, koska siinä on niin paljon huonoja vaihtoehtoja.

Syyriaa vuodesta 2000 isänsä Hafez al-Assadin jälkeen hallinnut Bashar al-Assad joutaisi jo mennä. Assadien Syyria oli jo ennen sotaa poikkeustilavaltuuksin hallittu yksipuoluemaa, jossa korruptio rehotti, mutta oppositiota ei siedetty. Maan sunnienemmistö eli alaviittien komennossa ja eri väestöryhmien mosaiikki al-Assadin dynastian sotilaallisen nyrkin alla.

Arabikevään 2011 oireilujen kukistaminen verisesti johti sotilaiden karkaamisiin ja aseellisen vastarinnan organisoitumiseen. Pian maa oli täydessä sisällissodassa, jossa al-Assadin joukkojen julmuus omaa siviiliväestöä vastaan kiihdytti hallituksen kansainvälistä arvostelua ja eristämistä.

Mutta eivät hallituksen vastustajatkaan ole mitään ihanteellisia kansanvallan esitaistelijoita. Arabikevättä elähdyttäneillä demokratiavaatimuksilla ei ole enää mitään sijaa Syyrian sodassa, jossa on meneillään monta konfliktia samaan aikaan, kun alueen valtiot ja suurvallat kamppailevat vaikutusvallasta koko alueella.

Eri uskontokunnat luovat Syyriaan jakolinjojaan, joiden yläpuolella käydään shiia- ja sunnimuslimien taistelua vaikutusvallasta Lähi-idässä. Hajanainen oppositio sotii jo keskenäänkin. Aloitteen ovat vieneet kaikenkarvaiset islamisti-jihadistit, jotka eivät raakuuksissa häviä hallituksen erikoisjoukoille. Bashar al-Assad sanoikin alkusyksystä, ettei Syyria ole sisällissodassa vaan terroristijärjestö al-Qaedan ja sen liittolaisten hyökkäyksen kohteena.

Pelko Syyrian tulevista vallananastajista näkyy jo opposition läntisten, aiemmin kritiikittömien tukijoiden arvioissa. Damaskoksen kaasuhyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat ja Venäjä sopivat Syyrian kemiallisten aseiden riisunnasta ensi kesään mennessä. Presidentti al-Assad päätyi sopimuksen vastuulliseksi osapuoleksi, minkä voi tulkita niinkin, että Yhdysvallat hyväksyy hänen asemansa toistaiseksi.

Jos Yhdysvalloissa ajatellaan, että omien suurvaltaetujen kannalta parasta ja halvinta politiikkaa on antaa molempien vihollisten, al-Assadin hallinnon ja islamistien vain tuhota toisiaan, se on perin kyynistä politiikkaa. Hirveimmän hinnan siitä maksaa Syyrian kansa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 37 prosenttia Syyrian sairaaloista on tuhottu ja yli 15 000 lääkäriä on paennut maasta, jossa keisarileikkauksia ja amputointeja tehdään ilman puudutusta. Paikalliset lääketehtaat pystyvät sodan ja tuontikieltojen vuoksi tuottamaan vain 20–30 prosenttia tarvittavista lääkkeistä. Ulkomailta salakuljetettujen lääkkeiden hinta on viisinkertainen.

Syyrialaisia on noin 22,5 miljoonaa. YK arvioi sodan lisänneen köyhien määrää Syyriassa 6,7 miljoonalla ihmisellä.

Syyrian infrastruktuuri on romahtanut. Viljan tuotanto on laskenut alle puoleen sotaa edeltäneeltä ajalta.

Peruselintarvikkeiden hinnat ovat monin paikoin kaksinkertaistuneet, ja yli neljä miljoonaa syyrialaista on vakavan ruokapulan kourissa. Heistä yli kaksi miljoonaa on lapsia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.