Moottoritie Äänekoskelle ja tunneli Vaajakoskelle

Nelostien leventäminen ja parantaminen on yksi maakunnan pitkäaikaishankkeista. Jyväskylän ja Oulun välinen tieosuus on maamme ydintie. Sen kunto ja kapeus eivät ole lainkaan nykyajan tasolla.

Vakavat onnettomuudet ovat määrävuosin nostaneet tien ongelmat esiin. Konginkankaan turman jälkeen tien parannukseen liikenikin hieman varoja.

EK:n väistyvä puheenjohtaja Antti Herlin, Koneen suuromistaja, vaati pari kuukautta sitten, että Jyväskylän ja Oulun väli on rakennettava moottoritieksi. Maan talouselämä tarvitsee tätä.

Moottoritien rakentaminen on järkevää aloittaa Jyväskylän ja Äänekosken väliltä. Äänekoski on maamme teollisia runkokaupunkeja. Äänekoskella on myös merkittävästi innovatiivista suunnittelua ja korkeaa osaamista.

Äänekosken alueen bruttokansatuote asukasta kohti on maamme korkeimpia. Alueen väkiluku kasvaa. Kauppa uskoo Äänekosken vetovoimaan. Sinne nousee uusi osuuskauppa Keskimaan kauppakeskus ja K-ryhmän Citymarket.

Äänekosken ja Jyväskylän kasvaminen yhteen nopealla moottoritieyhteydellä edistäisi molempien kaupunkien kehitystä. Samalla se voimistaisi vientiteollista ydintä maan keskellä.

Jyväskylän ja Äänekosken väli on hieman yli 40 kilometriä. Tie on nyt ruuhkainen, vaarallinen ja hidas. Hirvaskankaan kohdilla nelostie on Suomen vilkkaimpia tieosuuksia, Turun ja Helsingin tien tasolla ja ylikin. Moottoritienä väli sujuisi sutjakkaasti.

Nykytiedolla moottoritien rakentamiseen päästään 2011. Valtiovallan ja maakunnan on pidettävä huolta, että näin tapahtuu.

VAAJAKOSKEN liikennesumppu on maakunnan toinen ongelmakohta. Se on syytä pian saada ratkaistuksi täysin uusin tieratkaisuin. Liikenneympyrä on vain tekohengitystä.

Uuden tielinjauksen ohella on syytä tutkia tarkoin tunnelin mahdollisuus. Vaajakosken ohittaminen tunnelissa olisi yhdyskuntarakenteen kannalta paras vaihtoehto. Jos se olisi tehtävissä kohtuullisin lisäkuluin, se voisi olla todellinen tulevaisuuden ratkaisu.

KUNNAT JA yritykset tuhlaavat kaikenlaiseen suunnitteluturhailuun. Pihtiputaan kunnanjohtaja Erkki Nikkilä kirjoitti osuvasti viime sunnuntain (14.12.) Keskisuomalaisessa siitä, kuinka kunnissa käytetään aivan liikaa aikaa ja ihmisiä talousarviosuunnitteluun. Hän kyseli, eikö tämä ahkeruus olisi parempi käyttää kunnan varsinaiseen toimintaan.

Kysymys on erittäin hyvä.

Nikkilä ehdottaa, että kunnat tekisivät aina neljän vuoden valtuustokaudeksi talousarvion peruslinjauksen. Sitten vuosittainen talousarvio olisi rullaavaa ja minimiresurssein tehtävää täsmennystä.

Nikkilän ehdotukseen kannattaa paneutua. Myös yrityksissä siitä voitaisiin ottaa oppia. Varsinkin suurissa yrityksissä "ylibudjetointi" ja suunnittelu saattaa tukehduttaa luovuutta sekä joustavuutta.

Nikkilän mielestä nykyisessä budjetoinnissa lisätään ja leikataan budjettia eri käsittelyvaiheissa - ja aikaa kuluu. Suurin asioihin, kuten investointeihin tai peruslinjauksiin, käytetään liian vähän aikaa.

JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI on oiva paikka suurtapahtumille, mutta hyvät tilat eivät aina takaa onnistunutta suoritusta.

Viikko sitten perjantai-iltana parituhatta ihmistä - pääosin lapsiperheitä ja nuoria - jonotti Anna Abreun ja kahden muun perhetähden konserttiin. Jonot vetivät hitaasti, joten konsertti pääsi alkamaan vasta puoli tuntia myöhässä.

Sisälläkin takerteli. Esiintyjän vaihto kesti kauan. Sadat lapset istuskelivat lattialla ja ihmettelivät kaiken hitautta. Lisäksi perhekonsertiksi mainostetussa tapahtumassa äänitaso oli säädetty kaakkoon.

Paviljongin maineen kannalta on tärkeää, että tapahtumat sujuvat eikä harrastelijamaisuutta ole usein.

HENNA VIRKKUNEN (kok.) vannoi eilen ministerin valansa. Opetusministerinä hän vaikuttaa keskeisesti suomalaisen koululaitoksen resursseihin ja koko oppimisjärjestelmämme tulevaisuuteen. Ministeriltä täytyy toivoa harkintaa ja kaukonäköisyyttä ratkaisuissa.

Keski-Suomen tilanne on nyt erinomainen, kun hallituksessa on taas kaksi maakunnan ministeriä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ja opetusministeri Virkkunen ovat puolueissaan vahvoja vaikuttajia.

Ministerinä Virkkunen joutuu myös vastatuuleen. Tähän saakka hän on saanut olla kokoomuksen nouseva tähti, mutta nyt esiin tulee myös muita sävyjä. Tämä kuuluu vaikuttajan urakehitykseen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.