Moskovan sfinksi Teheranissa

Presidentti Vladimir Putinin Iranin-matkaa on leimannut murhayrityshuhujen ja matkustuspäivän lykkäyksen saattelema salaperäisyys. Silti on varmaa, että Teheranissa neuvotellaan koko maailmankin kannalta merkittävistä asioista kuten Iranin ydinohjelmasta, Keski-Aasian valtavista energiavaroista ja alueen maiden yhteistyöstä Kaspianmerellä.

Putin on vasta toinen Iranissa neuvotteleva venäläisten johtaja. Edellinen - gruusialainen tosin - oli genralissimus Josif Stalin. Ja silloinkin puuhattiin salamyhkää ja suurten asioiden parissa. Keskeisinä osapuolina olivat Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Britannian pääministeri Winston Chruchill.

Teheranin konferenssissa liittoutuneiden miehittämässä Iranissa 28.11.-1.12. 1943 toisen maailmansodan tulevat voittajat päättivät maailman kohtaloista. Samaan aikaan neuvostojoukot aloittivat Ukrainassa hyökkäyksen, joka pakotti saksalais-romanialaiset joukot Romanian alueelle saakka.

Teheranissa sovittiin uuden rintaman avaamisesta Saksaa vastaan eli Normandian maihinnoususta. Stalin puolestaan ilmoitti, että Neuvostoliitto voisi liittyä Tyynenmeren sotaan Japania vastaan Saksan antauduttua. Myös Suomen kysymystä sivuttiin ja vastauksena länsijohtajille Stalin sanoi suomalaisten ansainneen urhoollisella taistelullaan itsenäisyytensä.

KAIKKEA TÄTÄ ei tietenkään tuoreeltaan tiedetty. Huippukokouksen seurauksia joutui pitkälti arvailemaan myös kansanedustaja Urho Kekkonen, nimimerkki Pekka Peitsi. Artikkelissaan 9.12. 1943 hän punnitsi neuvotteluosapuolia:

Heti aluksi voidaan todeta, että kukaan heistä ei ole pyhäkoulunopettaja (..) eivätkä he varmaan ensimmäistä kertaa istu joukossa, jossa saa varoa, että ässä tulee pöytään naapurin hihasta. (..) Jos nämä herrat joutuisivat riitelemään keskenään maailman rauhan sisällöstä, riippuisi siis heidän itsekunkin menestys siitä, miten monilla divisiooneilla he voisivat mielipiteitään tukea ja tehdä niitä ymmärretyiksi.

Vähäisin arvoituksista ei ollut Stalin, Moskovan sfinksi, jonka todelliset ajatukset saatetaan arvata:

Hänestä saadaan sanoa mitä tahansa senkin vuoksi että hän on vihollisemme, mutta tyhmeliini hän ei ole. Nousta siinä keskinäisen taistelun ja sekasorron meressä vähäpätöisestä komissaarista ja puoluesihteeristä yksinvaltiaaksi, se jo osoittaa poikkeuksellista kestävyyttä ja oveluutta.

NYT MOSKOVAN kivikasvoinen johtaja on Teheranissa, jonka suhteet länsimaihin ovat lievästikin sanottuna jäätävät. Samaan aikaan Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice neuvottelee Yhdysvaltain liittolaismaissa samalla alueella muun muassa Turkista, Irakista ja Iranista. Maailmaa jaetaan taas Lähi-idässä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja