Mummo onnea onkimassa

Jokunen kuukausi sitten olin hakemassa pienintä pilttiä päiväkodista. Luminyppylän reunalla pikkutyttö tiedustelee, kenenkäs mummo sinä olet?

Se oli herättävä hetki: vaikka kuinka pidän itseäni notkeana pantterimammana, biologian armoton aikamatka tekee tehtävänsä. Evoluutio antaa avokämmentä: häpeä, sinun takiasi ihmislajin kehitys on hidastunut, mitäs väänsit kakarasi ikäloppuna!

Uuden identiteetin prosessointi on käynnissä. Se kävi selväksi, kuin katsoin ruotsalaisen komedian Onnea onkimassa suomalaista versiota Onnelaa.

Minulla ei ole ollut ongelmaa samaistua Solsidanin hipahtavaan Annaan, joka tuntee olonsa omakotilähiössä oudoksi. Mies on höperehtivä, mutta hyväntahtoinen hammaslääkäri Alex.

Suomalaisessa versiossa Annaa näyttelee Elena Leeve. Leena Uotila on anoppi, joka luovuttaa kotitalonsa nuorenparin käyttöön. Hän kuitenkin mieluusti haluaisi säilyttää yhden huoneen itsellään. Se ei ole miniälle mieleen.

Tässä kohtaa komppaan yllättäen anoppia. Tuollainen äkäpussi miniänä, otan osaa. Heti heittämässä mummorukan pihalle, kun saa asunnon avaimen käteen.

Miten tämä näin muljahti päälaelleen? Kyse on varmasti identiteettikriisin lisäksi mustasukkaisuudesta. Solsidanin Annasta on vuosien varrella tullut ystävä, jonka luonne on tuttu ja ennakoitavissa. Nyt joku Elena yrittää varastaa Annan roolihenkilön. Se ei sovi.

Toivottavasti meidän poikien haaviin sattuu aikanaan joku sopuisampi likka, joka asettaa anopin asianmukaiset toiveet etusijalle.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .