Muodin huipulla mutta ajasta jäljessä

Seuraan intohimoisesti Muodin huipulle -sarjaa ja unelmoin sen parissa vaatteista, joita en osaa tehdä. Joskus uppoan jopa niin syvälle, että kaivan ompelukoneen esiin ja alan toteuttaa itseäni. Seuraa valtava määrä tuherrusta, ähkintää, vääränlaisia työasentoja, hikeä ja hermostunutta murinaa. Lopputulema on vain harvoin sellainen, että sen kehtaisi päälleen vetää. Kymmeneen vuoteen poikkeuksia on mahtunut yksi. Epätoivoisia teelmiä on syntynyt x määrä enemmän.

Muodin huipulle -sarjan kaltaisissa ohjelmissa parasta on, jos ne voi ahmia monen jakson ryppäinä. Tapanani onkin tallentaa sarja kokonaisuudessaan ja hyökätä sitten sen pariin.

Viime aikoina olen katsellut kautta numero 15. Heidi Klumin ja Marie Claire lehden Nina Garcian kommentteja kuunneltuani jouduin tarkistuttamaan tuotantovuoden. Ja nimenomaan tarkistuttamaan. Itse en tätä uskaltanut tehdä, sillä varmaahan on, että olisin silloin vahingossa nähnyt voittajan.

Kävi ilmi, että kausi on kuvattu vuonna 2016. Tämä selittää sen, miksi Klumista ja Garciasta on pöyristyttävää, että joku suostuisi pukemaan ylleen housut, jotka korostavat takaliston kokoa tai jopa liioittelevat sitä. Nykymuodissahan tämä on usein pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Toivon tosiaan kaikkien pyllyjumppareiden puolesta, että muoti ei yhtäkkiä palaa 90-luvun moodiin, jolloin parasta oli jos ei ollut pyllyä ollenkaan. Jumpattuja istumalihaksia kun on kovin vaikea piilottaa mihinkään telttaa pienempään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .