Museot kuuluvat keskustaan

Jyväskylän kaupunki on vuosien ajan ”ilahduttanut” museoväkeä teettämällä selvityksiä museoiden mahdollisista uusistasijoituspaikoista. Tämän ovat saaneet tuta etenkin keskustan kaksi museota, Taidemuseo ja Suomen käsityön museo.

Tuskin valtavasti työaikaa vienyttä suunnitelmaa museoiden sijoittamisesta Kaupunginkirjaston katukerrokseen saatiin valmiiksi, kun äkättiin tyhjenevä Lyseo. Selvitykset tehtiin siitäkin. Euroja on palanut ja virtaa ainakin suunnittelutoimistoille, ei museoiden toimintaan, missä niitä eniten tarvittaisiin.

Liekö loppuhuipennus tämä viimeisin veto: Taidemuseo Keski-Suomen museon tiloihin ja kaupungin tuki pois Käsityön museolta. Jyväskylän taidemuseon viisitoistavuotinen kierros keskikaupungilla näyttää siis päättyvän takaisin lähtökuoppiin, Ruusupuistoon, josta Taidemuseo lähti 1998.

Käsityön museolle kaupungin tuen lakkauttaminen merkitsisi kuoliniskua Jyväskylässä.

Muistatteko vielä Taiteiden korttelin, kaupunginjohtaja Pekka Kettusen 1990-luvun vision museoiden ja gallerioiden keskustakorttelista?

Alku oli lupaava: Taidemuseo avattiin Kirkkopuiston laidalle entisen Säästöpankin tiloihin sekä Valtiontaloon, johon tulivat vaihtuvat näyttelyt. Naapuriin kävelykadun päähän muutti Suomen käsityön museo. Ilmapiiri oli iloisen odottava, kohtahan Valtiontalon kylkeen saataisiin vielä konserttisalikin.

Toisin kävi, niin kuin tiedämme. Upea funkkishuoltoasema Reimarikin hävitettiin aivan turhaan. Kuinka paljon rahaa paloi kansainväliseen arkkitehtikilpailuun?

Sonera sai parkkipaikkansa ja Valtiontalo halkeamat seiniin. Taidemuseon Suoja-näyttelytilalle tuli lähtö suojellusta ja rapistuneesta Aallon talosta 2005.

Taidemuseon ongelmana on alusta asti ollut näkymättömyys ja sulkeutunut ilme, edes säännöllisesti avoinna olevaa museokahvilaa ei ole saatu. Museo perustettiin Sihtolan taidekokoelman pysyväksi näyteikkunaksi.

Jälkikäteen ajateltuna kokoelman lähtö kaupungista 2002 ei ollut suuri tappio, sillä keskinkertainen kokoelma oli myös iso taakka. Sihtolan työt ovat paikallaan Helsingin kaupungin taidemuseon varastossa.

Taidemuseon hyvät näyttelyt eivät ole päässeet oikeuksiinsa, vaan pikemminkin kilpailleet yleisöstä Keski-Suomen museon taidenäyttelyiden kanssa.

Kaupungissa on kaksi museokeskittymää: Taidemuseo ja Käsityön museo keskustassa, Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo kauempana Ruusupuistossa. On järkevää pohtia, voitaisiinko museot laittaa yhteen. Keskustan museot pysyisivät mielellään paikoillaan tai siirtyisivät Kaupunginkirjastoon, jolloin jäisivät ihmisvilinän keskelle.

Kun museo on keskustassa, sinne on helpompi poiketa matkailijankin. Kaupunkikeskustassa pitää olla sija myös muulle kuin kaupalliselle toiminnalle. Museot, galleriat ja esittävän taiteen tilat täydentävät kaupunkikuvaa ja vilkastuttavat kaupankäyntiä.

Ruusupuiston museoista suunnitellaan yhtä rakennuskompleksia, jonka osaksi myös Taidemuseo tulisi. Kävijälle yksi kokonaisuus monine näyttelyineen, kahviloineen ja myymälöineen olisi varmasti mieluinen, jos vain syrjempänä olevaan museoon tulisi ylipäänsä varta vasten lähdettyä.

Kaupungin edustus sai oman taidemuseonsa keskustaan Kaupungintalosta. Vanhat mestariteokset ja nykytaide Schjerfbeckistä Tapperiin ja Kati Immoseen istuvat saumattomasti uudistettuihin tiloihin. Vielä kun saataisiin hieno pytinki rahvaallekin!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.