Muutaman dollarin tähden

Amerikassa kaikki on suurta ja maksaa paljon. Jyväskylän yliopiston pääomittajat jäävät kymppitonnin lahjoituksineen auttamatta keräilyeriin, kun vaalitaistelu Yhdysvaltain seuraavasta presidentistä alkaa toden teolla. Toiselle virkakaudelle havitteleva presidentti Barack Obama aikoo kerätä vaalikirstuunsa ensihätään ennätykselliset miljardi dollaria (700 miljoonaa euroa).

Obama aloitti kampanjansa kuluneella viikolla, hieman aiemmin kuin virkaa puolustavat presidentit yleensä. Obama ja varapresidentti Joe Biden ovat jo olleet yhteydessä keskeisiin tukijoihinsa ja osallistuneet demokraattisen puolueen varainkeräystapahtumiin.

Virka-asemansa lisäksi Obamalla on kilpailijoihinsa verrattuna toinenkin vahva valtti: vaimo, Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Michelle Obama. Yhdysvaltain poliittisessa julkisuudessa juuri hän on nyt kuuminta hottia.

MAHDOLLISISTA republikaaniehdokkaista yksikään ei ole vielä virallisesti ilmoittautunut vuoden 2012 vaaliin. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö haastajia olisi, vaikka ehdokasasettelu onkin alkanut tavallista hitaammin. Ainakin entisen varapresidenttiehdokkaan Sarah Palinin uskotaan valmistautuvan vaaleihin, vaikka hän ei ole vielä aikeistaan kertonut.

Moni republikaani on valmis hyväksymään Palinin äärikonservatiiviset mielipiteetkin, sillä hänen tunnetulla nimellään varojen keruu olisi helppoa. Muita todennäköisiä republikaaninimiä ovat Massachusettsin entinen kuvernööri Mitt Romney, Mississipin kuvernööri Haley Barbour, Indianan kuvernööri Mitch Daniels, edustajainhuoneen entinen puhemies Newt Gingrich ja Arkansasin entinen kuvernööri Mike Huckabee. Mutta vielä on taktisesti viisainta vain tarkkailla taustalla.

ASIAKYSYMYKSISSÄ Obaman mahdollisuudet vaaleissa riippuvat ennen kaikkea Yhdysvaltain talouden tilasta ja sitkeästi yhdeksän prosentin tasolla pysyttelevästä työllisyydestä. Nyt amerikkalaisista runsaat 47 prosenttia hyväksyy presidentin politiikan, vajaat 47 prosenttia ei sitä hyväksy.

Ensimmäisellä virkakaudellaan Obama on joutunut vastaamaan edeltäjänsä George W. Bushin politiikasta ja päätöksistä Afganistanissa ja Irakissa. Libyan sisällissodassa Obama on pitänyt tietoisen matalaa profiilia ja korostanut, ettei Libyasta saa tulla uutta Irakia. Libyakin vaikuttaa silti Yhdysvaltain politiikassa: Obamaa on yhtäältä moitittu siitä, ettei hän neuvotellut kongressin kanssa amerikkalaisjoukkojen toimista sodan alkuvaiheessa, toisaalta Yhdysvaltojen toivotaan toimivan suunnan näyttäjänä koko maailmanpolitiikassa.

VASTIKÄÄN Obama ilmoitti Yhdysvaltain tavoittelevan kolmanneksen vähennystä maan öljyntuontiin 15 vuodessa. Ennakkoluulottomat avaukset energiapolitiikassa voivat helposti syödä presidentin ja demokraattien suosiota myös kongressivaaleissa, sillä republikaanit hallitsevat edustajainhuonetta eikä mahdollinen polttoaineiden hinnan nousu miellytä äänestäjiä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.