Myös biopolttoaine kiihdyttää ilmastonmuutosta

Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei enää kiistä juuri kukaan, mutta keinot sen hillitsemiseksi ovat surkean riittämättömiä.

Tarvitaan konkreettisia muutoksia tuotanto- ja kulutustapoihin. Globalisaatio on kasvattanut kumpaakin ja lisännyt samalla hiilidioksidipäästöjä. Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt kaupan vapauttamisesta pakottavat maat yhä suurempien päästöjen tielle. Maailmanpankin luotonanto valtateiden ja lämpövoimaloiden rakentamiseen sekä teolliseen maatalouteen ja yritysten laajentamiseen vaikuttaa samoin.

Vastuu kuuluu myös Cargillin ja Walmartin kaltaisille jättiyrityksille. Cargillilla on tärkeä rooli soijaviljelmien levittämisessä Amazoniaan ja palmuöljyplantaasien raivaamisessa Indonesian sademetsiin. Hiilidioksidipäästöt kasvavat, kun metsää poltetaan peltojen tieltä ja sademetsien sekä turvesoiden muodostamat valtavat hiilinielut hävitetään. Walmart-kauppaketjun hankinnat kaukomaista puolestaan lisäävät kuljetuksessa syntyviä päästöjä.

KASVIHUONEILMIÖN HILLINTÄ edellyttää huomion keskittämistä todellisiin tekoihin ja tekijöihin, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen. Tekoihin kuuluu luopuminen ekologisesta maataloudesta ja paikallisesta ruoantuotannosta. Tekijöitä ovat maailmanlaajuinen maatalousbisnes, WTO ja Maailmanpankki.

Teko on myös vähäpäästöisten paikallistalouksien tuhoaminen ja niiden korvaaminen kuhisevilla suurkaupungeilla. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat rakennuttajat ja rakennusyhtiöt.

Teko on niin ikään uusiutuvaan energiaan ja joukkoliikenteeseen perustuvan kestävän kuljetusjärjestelmän vaihtaminen yksityisautoiluun. Tekijöitä ovat öljy-yhtiöt ja autonvalmistajat.

Kioton sopimus ei kajonnut siihen, miten lopettaa päästöjä lisäävä toiminta ja panna saastuttajat maksamaan, vaikka periaatteet tälle menettelylle laadittiin jo Rion ympäristöhuippukokouksessa 1992. Kioto loi sen sijaan päästökaupan, joka palkitsee saastuttajia myöntämällä niille oikeuksia ilmakehän tärvelemiseen ja mahdollisuuden käydä kauppaa niillä.

Päästökaupan arvo on nyt noin 20 miljardia euroa ja sen arvioidaan paisuvan 660 miljardiin. Hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan, samoin saastuttavan teollisuuden voitot.

ON VIRHE yrittää ratkaista ilmastonmuutosta biopolttoaineilla, jotka valmistetaan maissista, soijasta, palmuöljystä ja jathropa-puusta. Biomassasta saatavat polttoaineet ovat silti edelleen maailman köyhien tärkein energianlähde: ruoanvalmistuksessa tarvittava energia otetaan syömäkelvottomasta biomassasta, kuten lehmänlannasta tai rehu- ja palkokasvien varsista sekä kylien yhteismetsistä.

Teolliset biopolttoaineet sen sijaan tuotetaan lähinnä köyhien ruoasta, joka muunnetaan lämmöksi, sähköksi ja kulkuneuvojen polttoaineeksi. Nestemäiset biopolttoaineet, varsinkin etanoli ja biodiesel, ovat nopeimmin kasvavia tuotannonaloja, joilla pyritään korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush allekirjoitti joulukuussa lain siitä, että 137 miljardia litraa bensiiniä korvataan biopolttoaineella vuoteen 2022 mennessä. Tämä kasvattaa viljan kysyntää ja aiheuttaa vääjäämättä ruoan hinnan nousua, josta köyhät kärsivät eniten. Soijan, maissin ja palmuöljyn muuntaminen nestemäiseksi polttoaineeksi voi kaiken lisäksi pahentaa ilmasto-ongelmia ja hiilidioksidikuormitusta.

Metsien hävittäminen tuottaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n arvion mukaan 25-30 prosenttia kasvihuonekaasuista. Vuoteen 2022 mennessä biopolttoaineplantaasit voisivat nielaista 98 prosenttia Indonesian sademetsistä. Wetlands International -järjestön mukaan Kaakkois-Aasian turvesoiden hävittäminen tuottaa kahdeksan prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä. Delft Hydraulics -yhtiö laskee, että palmuöljytonnin tuotannossa syntyy 30 tonnia hiilidioksidia eli kymmenkertaisesti öljyntuotantoon verrattuna.

KIOTON SOPIMUS käsittelee biopolttoaineita puhtaan kehityksen mekanismina, vaikka ne aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, jota niiden pitäisi estää. Lisäksi biomassan muuntaminen nestemäiseksi polttoaineeksi kuluttaa enemmän fossiilista polttoainetta kuin se korvaa.

Yhdysvallat aikoo käyttää 20 prosenttia maissistaan tuottaakseen 19 miljardia litraa etanolia, joka korvaa yhden prosentin sen öljynkulutuksesta. Koko maissisato riittäisi korvaamaan viisi prosenttia öljystä. Tämä ei siis tarjoa ratkaisua öljyn kalleuteen eikä ilmastokaaokseen.

Samalla kun virheelliset ratkaisut pahentavat ilmastokriisiä, ne myös syventävät ja levittävät eriarvoisuutta, nälkää ja köyhyyttä.

Kirjoittaja on intialainen tutkija ja aktivisti, joka on erikoistunut naisten oikeuksiin ja ympäristökysymyksiin. Artikkelin välitti uutistoimisto IPS.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.